Ko. asiakkaan nähdessään kaikkien myyjien tekee lähinnä mieli juosta karkuun. Aasi asioi kaupassamme säännöllisesti, mutta tulee kysymään jotain tiettyjen tavaroiden paikkaa, ja kun myyjä alkaa kertomaan mistä se löytyy, hän keskeyttää ja tokaisee ”tuo minulle semmoinen”. Tällä tavoin aasi saattaa myyjäparkaa juoksuttaa useammankin eri tavaran hakemassa. Kaiken huippu oli kun aasi kerran käski minua antamaan hänelle 3 maitotölkkiä kun hän ei VIITSI kumartua. Sillä ruholla voisi tehdä hyvääkin pieni kyykkyjumppa…

Lihatiskillä asioidessa on aina jotain purnattavaa, milloin ovat pojat polttaneet kanankoivet ja milloin missäkin on mitäkin vikaa. Jokainen pihvi, koipi tai valmisruokatarvike pitää tarkkaan valita ja käännellä sitä hänelle puolin jos toisin.

Ja auta armias jos jokin tavara on loppu mitä HÄN juuri sillä hetkellä haluaa. Papatuksesta ei tahdo tulla loppua vaan hän uhkaa suureen ääneen vaihtaa kauppaa kun luonnollisestihan se hänen haluamansa tavara on AINA loppu. Tai poistettu valikoimista. Arvatkaapa onko monesti tehnyt mieli sanoa että teepä meille kaikille palvelus, ja VAIHDA sitä kauppaa äläkä tule tänne ihmisiä piinaamaan.

Kauppareissu päättyy tietysti kassalle, yleensä pahimpaan ruuhka-aikaan ja aasi – joka luonnollisesti omistaa koko kaupan – menee kassalle ja käskee kassaa sulkemaan kassan kun tässä kestää. Hänellä on siis aina kärryllinen ostoksia, ne pitää pakata hänelle ja kantaa hänen autoonsa! Lähes kukaan kassoista ei uskalla vastaan sanoa kun tietää millainen show siitä seuraa.

Tämän voisi vielä ymmärtää, sillä hänellä on hieman vaikeaa kilojensa kanssa lyllertää pitkin kauppaa ja kantaa ostoksia, mikäli hän viitsisi edes olla ystävällinen ja kohtelias, mutta ei. Tämä aasi on ehdottomasti tylyin ja töykein tapaus mitä olen kuunaan nähnyt ja antaa selvästi ymmärtää olevansa parempi kuin jokin kaupan myyjä.

T: Aasiakkaaseen kyllästynyt

Seuraava valituksen aihe oli vääränkokoiset pakkaukset. Totesin, etten voi asialle mitään ja että siitä tulisi esittää valitus pesuainefirmalle. Nainen näytti jo kohtalaisen kireältä, varmaan myös siksi että nuori tyttö selittää asiat kuin luulisi tietävänsä ne.

Sitten hän tivaa, mitä eroa on white ja colour -pesuaineilla ja kysyy, kummalla voi pestä kaikkea. Alan siinä selittämään, että toisessa on valkaisuainetta ja toisessa ei, ja valkoinen pyykki tulisi pestä eri pesuaineella mikäli haluaa sen näyttävän puhtaammalta. Nainen ei vieläkään tajua, joten joudun toistamaan tämän noin kolme kertaa.

Sitten hän nappaa yhden purkin hyllystä suutuksissaan ja marssii sanoen ”eli tämä siis käy kaikelle” pois hyllyjen välistä. En ehtinyt edes huomauttaa, että hän ottikin epähuomiossa astianpesuainetta (ne kun olivat pyykinpesuaineiden vieressä).

Silloin oli kyllä turhautunut fiilis, mutta näin jälkeenpäin kyllä naurattaa.

T: Shizz

Eräs aasiakas moitti kovin sanoin lopputulosta, jolloin kerroin kuvan olevan mallin mukainen. Jos katse voisi tappaa…

Kerromme asiakkaille kuvilla olevan takuun, joka kattaa uudet kuvat jos passiviranomainen ei kuvia jostakin syystä hyväksy. Eräs tunnettu rahakas herrasmies otatti kuvat ja varmisti vielä että saa uudet kuvatukset jos otetut eivät kelpaa. Kerroin näin asian olevan. Kaveri tuli kuukauden kuluttua ja vaati uusia kuvia. Näytti upouutta passiaan jossa ottamani kuva oli paikoillaan ja sanoi olevansa tyytymätön kuvaan. Ajatteli otattavansa uudet kuvat takuuseen, kun oli tarvetta ajokortti- ja viisumikuviin ja entiset olivat kadonneet. Kerroin ottavani kuvat maksua vastaan, jolloin kroisos sanoi ottavansa yhteyttä kuluttajaviranomaiseen, työnantajaani ja poliisiin, pyörähti kannoillaan ja mennessään karjaisi kaihtavansa liikkeemme ovien saranoiden kuluttamista ikuisesti. Kiitos hänelle siitä.

T: Mojova

Eräs vanhempi nainen saapui myymäläämme kun edellisenä päivänä ostamansa tuote oli ollut viallinen, joten vaihdoin tuotteen suoraan uuteen. Toimimme näin kaikkien halvemman pään tuotteiden kanssa (maksimihinta noin sata euroa). Tämän jälkeen hän kuitenkin kysyi palkintoa. Hämmästyin hieman ja kysyin mitä hän mahtaa tarkoittaa palkinnolla. Nainen selitti kuinka hän tarvitsisi palkinnon tästä vaivasta mitä hänelle oli tästä seurannut. Kysyin kuinka kaukaa hän on myymäläämme joutunut tulemaan. Tietenkin nainen asuu sadan metrin päässä myymälästämme. Ilmoitin että emme jakele sen kummempia hyvityksiä tämänkaltaisissa tapauksissa. Nainen hämmästyi ja kertoi että on tottunut saamaan palkintoja vastaavissa tilanteissa. Hän kuitenkin yritti vielä ja kysyi jos saisi palkkioksi esimerkiksi tällaisen laitteen ja osoitti vieressä lepäävää kovalevyä, jonka hintalappu on 79€. Ilmoitin hänelle uudelleen ystävälliseen sävyyn että emme anna hyvityksiä vastaavissa tilanteissa. Viimein nainen tyytyi lähtemään myymälästä uuteen vaihdettu tuote mukanaan.

Täytyykin tulevaisuutta varten pystyttää myymäläämme lahjapuoti tai alkaa valmistamaan kultamitaleita myymälämme takatilassa, jotta saamme palkittua asiakkaamme.

T: Kimmo

Minä: ”Mitäs laitetaan?”
Rouva: ”Viis riviä, jokeri ja lisät.”
M: ”Tarkoitatko Lottoa vai Viking Lottoa?”
R: ”En. Haluan viis riviä, jokerin ja lisät.”
M: ”Anteeksi, mutta en nyt ihan ymmärrä, että mitä peliä tarkoitatte? Haluatteko siis pelkkää jokeria 5 riviä? Siihen ei kyllä saa mitään lisiä..?”
R: ”Etkö sinä ymmärrä, tällä tavalla olen aina tilannut ja muut ovat ymmärtäneet, on se kumma kun sinä et ymmärrä!”
M: ”En valitettavasti ymmärrä. Tuosta ei käy ilmi, että mitä peliä tarkoitatte. Haluatteko siis Lottoa vai Viking Lottoa, kun molempiin voi tulla samat ominaisuudet?”
R: ”Olet sinä kyllä kanssa! Aina olen samalla tavalla tilannut ja kaikki ovat ymmärtäneet. En ymmärrä, mitä sinä et ymmärrä! Anna tänne se veikkauskortti! Minähän saan pelini kyllä muualtakin!!”

Rouva raivosi hyvin äänekkäästi. Pahoittelin ”tyhmyyttäni” ja yritin olla suuttumatta, hän kun kailotti koko kaupalle, ihan kuin minun järjessäni olisi vikaa. Lottoa ja Viking Lottoa kun molempia voi pelata viidellä rivillä, jokerilla ja lisillä. Hän vain ei viitsinyt minulle kertoa, kumpaa halusi pelata.

Rouva sitten marssi hakemaan toisen myyjän, ja valitti hänelle, kuinka kassaneiti ei ymmärrä. Toinen myyjämme tuli sitten viereiselle kassalle ottamaan tämän ’tilauksen’. Hänelle rouva sanoi oikein korostetun selkeästi: ”Pelaisin Viking Lottoa, laitatko siihen viisi riviä, jokerin, ja lisät kiitos.”

Ihan tahallaan siis jätti kertomatta, että sai syyn raivota minulle. On kyllä harvinaisen vaikeaa yrittää olla ystävällinen, vaikka toinen on ihan idiootti ja haukkuu sinua juuri niillä sanoilla, jotka sylki suuhun tuo…

T: iija

Keski-ikäinen pariskunta, ihan normaalin näköisiä, mitä nyt naisasiakkaalla hippimäinen huivi päässä. Tilanne meni suurinpiirtein näin:

Asiakas: ”Saisiko maistaa tuosta tuollaista lammaskrikettiä?” (osoitti koirille tarkoitettua makupalalaatikkoa, tiedätte ehkä nämä erään valmistajan ”irtokarkkihyllyt” koirille?)
Minä: ”…tuota, ne ovat kylläkin koirien ruokaa, mutta jos haluatte sitä maistaa, niin minun puolestani olkaa hyvä.” (olin hyllyttämässä tämän hyllyn vieressä muuta tavaraa)
A: ”Voi kiitos!” (nappaa laatikosta yhden kriketin, jonka ensin halkaisee sivistyneesti ja rupeaa sitten maistelemaan; tarjoaa miehelleenkin, joka ei halua maistaa…)
M: ”Tuota, ihan mielenkiinnosta on pakko kysyä, että mille se niin kuin maistuu?” (naurahdan samalla)
A: ”Mmm… tämä on oikein hyvää, alkumaku on hyvä, ja jälkimakuna tulee juuri tämä lampaan maku läpi” (ja jatkaa mutustelua hyvin elegantisti)
M: ”Kyllä kyllä…” (tai mitä nyt nyökyttelinkään, ja yritin pitää naamani peruslukemilla)
A: ”Nämä olisivat oikein hyviä vaikka kahvin tai teen kanssa syötäväksi” (jatkaen edelleen maistelua, ja edelleen elegantisti, kuin maistelisi jotain hyvinkin arvokasta tuotetta)
M: (nyökyttelyä, ei enää pysty sanomaan mitään)
A: ”Olen huomannut, että kannattaa kysyä aina etukäteen lupaa maistaa, helposti saa muuten vartijat peräänsä” (edelleen maisteli makupalan loppuja)
M: (pokka kestää juuri ja juuri, mielessä juolahti että mitäköhän kaikkea ja missä paikoissa olet mennyt maistelemaan) ”Kyllä, onhan se hyvä aina kysyä myyjältä ensin.”

Tässä vaiheessa lähden hyvin sukkelasti varastoon (koska asiakas ei varsinaisesti enää ”apua” tarvinnut), pokka ei enää kestänyt, ja varastoon päästyä jo repesin kokonaan. Tuli tuon tilanteen aikana pari kertaa mieleen, että olenko nyt jossain piilokamerassa…

= = = = = = = = = =

Toinen tarina:

Olin neuvonnassa työskentelemässä. Arviolta alle kolmekymppinen mies, joka jo aamupäivällä oli selkeästi vähän maistissa:

A: ”Moi, haluaisin palauttaa tämän alkometrin, se ei toimi oikein. Näyttää nimittäin lukemia vaikka olisi selvinpäin.”
M: ”Juu, kyllä siinä silloin on ihan selkeästi valmistusvirhe, eli haluatko vaihtaa tuotteen uuteen, vai saada rahat takaisin?” (En ruvennut tivaamaan hyvänä asiakaspalvelijana, että ”milloinkos olet sitä testannut?”. En myöskään hygieniasyistä ruvennut itse puhaltelemaan laitteeseen.)
A: ”No, en tiedä, ihan sama.”
M: ”Sinun päätettävissähän se on, että ihan kummin nyt vain haluat.”
A:” No jos sitten vaihdetaan uuteen samanlaiseen.”
M: ”Ok, tämän lapun kun näytät kassalla haettuasi uuden tuotteen, niin kassa näkee että kyseessä vaihto.”

Asiakas lähtee hakemaan uutta tuotetta, ja poistuu sitten myymälästä. Menee maksimissaan noin 15 min, ja hän kuulemma palasi takaisin. Itse en enää ollut neuvonnassa, vaan tällä kertaa työkaveri, jolle olin sattunut aiemman tilanteen kertomaan. Asiakas tuli siis takaisin, että ”eihän tämäkään toimi, tämäkin näyttää lukemia” (jep, onko ihme jos silmät seisovat päässä..). Harmittaa vain, koska työkaverini ei ollut sanonut mitään miehen kunnon ja laitteen toiminnan yhteydestä asiakkaalle, vaan palautus oli sitten tehty rahallisesti. Itse olisin jo laukonut pari hyvinkin suoraa lausetta siitä, miksi se näyttää niitä lukemia, ja kieltäytynyt ottamasta tuotetta vastaan. Harmi että meni kaksi alkometriä hukkaan, eipä niitä enää myyntiin voinut laittaa…

T: Fire

Ensinnäkin, kun näet että jonoa on paljon, ole hyvä, ja päätä tilauksesi jo jonossa. Ikävän yleistä on se, että jonotetaan n. 15min, ja kun päästään tiskille, ruvetaan vasta sitten miettimään, että mitä sitä tilaisi, kysytään mitä mausteita annokseen kuuluu (kaikki lukee selkeästi seinällä, jos vain viitsit vilkaista), ja pyöritellään niitä vielä ihmetellen.

Sitten ollaan päätetty mitä syödään. Sen jälkeen alkaa rahojen kaivaminen ja arvailu, kuka maksaa ja kenellä on se viimeinen kymmenen senttiä. Tämänkin olisit voinut tehdä jo jonossa, kun olet tiennyt mitä tilaat. Me palvelemme asiakkaita SEKÄ teemme ruoat, tämä hidastaa siis työtämme pitkässä juoksussa PALJON, ja näin sinunkin ruokasi saaminen kestää pidempään.

Ja vielä yksi neuvo: Tapana on ottaa useammalta asiakkaalta tilaus kerralla, jotta jonon kierto olisi tehokkaampaa, ja kaikki saisivat ruokansa nopeammin. Joten: kun olen jo ottanut sinun tilauksesi ja otan seuraavalta asiakkaalta tilausta, ole hyvä ja poistu sivummalle odottamaan ruokasi valmistumista. Minulle ei tarvitse kiljua toisen asiakkaan kanssa asioidessani, että tarvitset jo balkanisi, tai että olet odottanut niin ja niin kauan. -> Kiität ensi kerralla kun itse satut olemaan vasta kolmantena jonossa, ja otan tilauksesi samaan satsiin ensimmäisen ja toisen asiakkaan tilauksen kanssa, jotta saisit ruokasi nopeammin.

Ja vielä tärkein: ME EMME VIIVYTTELE TAHALLAMME RUOKASI VALMISTUMISEN KANSSA.

En voi taata, että koska olet ensimmäisenä jonossa, juuri sinun täyslihapihvisi on valmis ennen toisen asiakkaan ranskalaisia. Ruoilla kun tahtoo olla vähän erilaiset kypsymisajat, ja se ei ole minun päätettävissäni.

T: Hidas ja huono aspa

Mies tulee seurueessa sisään ja astuu rehvakkaasti tiskille…

Aasiakas: ”Onko sulla jotain hyvää Amarettoa?”
Minä: ”No suppeahan tuo valikoima on, mutta löytyy kyllä.”
A: ”Hyvä, otan sitä 16cl…”
M: ”Tuota… en oikein voi anniskella sitä niin suurissa annoksissa. Kävisikö esimerkiksi 4cl?”
A: ”Niinkö? Tämäpä kummaa.”

Haistoin tilanteen ja teki mieli nolaamatta korjata asiakasta, mutta leikin tilanteen loppuun. Kaivoin hyllystä Amaretto-pullon ja kaadoin sitä liköörilasiin ja tarjoilin asiakkaalle.

A: ”Mitä ihmettä tämä nyt on? Etkö tiedä mitä on AMARETTO?”
M: ”Tiedän toki, että AMARETTO on mantelilikööriä. Herra ehkä tarkoittaa AMARONEA, joka on italialaista punaviiniä. Kaadanko kenties 16cl?”
A: ”Kyllä, aivan. Kaada vain.”

Rehvakkuus, ylimielisyys ja esittäminen katosivat.

T: Casey