Aasit jonoon…

Asiakas kävelee jonon ohi kassalleni, keskeyttää minut palvellessani toista asiakasta ja kysyy “saako täältä kahvia.” Olen ottanut sen linjan, että jos päälleni puhutaan ja minut keskeytetään hävyttömästi, en ole huomaavinaankaan aasia. Vastaan asiakkaan palveltuani hänelle ystävällisesti, että saa. Tässä vaiheessa aasi sitten tokaisee, että yksi kahvi sitten. Juu, mutta tässä on jono.

Vaikka kuinka yrittäisi tässä tilanteessa mahdollisimman ystävällisesti ohjata sitä väliin kyselijää, nopeasti lehden maksavaa, yhden kahvin haluajaa, muuten vaan jonon ignorannutta tyyppiä jonon perään, niin siitä vedetään herne nenään ja tai lähdetään puhisten pois.

Olen kokeillut seuraavia tässä tilanteessa, eivät toimi:
“Siirtyisittekö ystävällisesti jonon perälle.”
“Tottakai, mutta jonottaisitteko ensin.”
“Tässä olisi vielä muutama asiakas ennen Teitä.”

Yleensä tässä vaiheessa lähdetään vain vihaisena pois, mutta joskus minulle on alettu jopa raivoamaan, että

“onko täällä todella näin huono palvelu, että sä et voi mua tästä jonon ohi ottaa?!?”
Joo, no sitten varmaan on.

“kyllä minä olin tässä ensin, turhaan näytät pitkää naamaa!! nii! turha näyttää pitkää naamaa!”
Idiootti! Tiedät itsekin, että ohitit jonon ja käyttäydyt törkeästi.

“luulis sulla olevan muutakin elämää, kuin parantaa maailmaa tässä kassalla!”
Miksi teet minusta nyt sen ongelman tässä..??

Ja aikanaan kaupan kassalla olleelta kaveriltani olen kuullut oikein todella helmen:
“Se tähän tulee, joka ekana ehtii, mitä v*ttua kyttäät?!?”
Ja tämä siis ihan selvinpäin (-oloisen..) 50 v miehen suusta..

Olen myös joissain tilanteissa sanonut tähän, että voin tehdä poikkeuksen ja palvella jonon ohi, jos se sopii muille jonossa oleville. Mielestäni se ei ole huonoa asiakaspalvelua, etten palvele jonon ohi. Jos asiakkaan on pakko saada esimerkiksi kahvi ja on oikeasti NIIN kiire, niin silloin hän tekee itse valintansa siitä, että jääkö jonoon vai ei. Ja jos aasi vielä käyttäytyy röyhkeästi ja yrittää uhmakkaasti saada minut palvelemaan jonon ohi, kieltäydyn periaatteesta. Minusta aikuisen ihmisen on osattava odottaa pieni hetki omaa vuoroaan ja aasien ei tarvitse saada törkeällä käytöksellään tahtoaan läpi. Jos jollekin öykkärille antaa periksi, niin siinä laittaa vain vahingon kiertämään ja sama tyyppi alkaa vielä käyttämään tuota törkeää ohittelua muihinkin asiakaspalvelijoihin…

Olen myös huomannut, että aikuiset ihmiset eivät usein kestä jonottamista sekuntiakaan. He näkevät jonon ja jäävät epäröiden seisomaan jonon viereen ja puistelemaan päätään, tai sitten liittyvät jonoon ja sätkivät ja tuhahtelevat hermostuneina.
Esimerkiksi lapset seisovat useinkin jonossa täysin rauhallisena ja aikuiset ihmiset ovat niitä, keneltä nyt voisi odottaa sen muutaman minuutin (mitä jonotus meillä yleensä kestää) kärsivällisyyttä.
Aasi on sitten tyytyväinen, kun siinä hirvittävässä jonossa ei tarvinnutkaan sitten seistä kauaa ja olen sitten sanonut jollekin jonoon menemisestä hermostuneelle, että “kiva kun jaksoit odottaa :)”, ihan kuin 4 vuotiaalle. Ja ei tässä sitten asiakkaankaan mielestä ole mitään ihmeellistä, sanovat vaan että “juu ei mitään :)”

Ja muutenkin tämä jonosyndrooma on aika yleinen tauti.. Olen pannut merkille, että kaupassa etsimällä etsitään sitä kaikkein lyhyintä jonoa ja jos joku avaa kaupassa kassan, niin reaktio on sama verrattavissa lokkeihin kauppatorilla, kun joku lihapiirakka putoaa maahan..
Siis ymmärrän kyllä tilanteen, että jos on oikeasti kiire jonnekin bussiin tai töihin ja on pakko saada se ostamansa asia nopeasti, mutta kun luulen, että näillä jonosta sekoajilla ei useimmiten ole kiire minnekään..
Ja toistan, että asiakas on itse vastuussa aikatauluistaan ja menemisistään ja tekee valintansa ruuhka-aikana, että jääkö jonoon vai ei. Olen harkinnut, että tuonkin muotoilisin mahdollisimman ystävälliseen muotoon ja sanoisin jossain kiperässä tilanteessa asiakkaalle, jos ei muu auta…

Huomaa varmaan, että kiireen keskellä sitä tehdään töitä, kun alennusmyyntien ja joulukiireiden aikaan kyllä jonoa oli ihan jatkuvasti.. 😀

Vielä jono-aiheen vierestä pari juttua:

Minua ärsyttää se kahden kaveruksen pitämä näytös, että kun maksun aika tulee kahvilan kassalla, he alkavat kiistelemään, että kumpi maksaa.
“Minä maksan!” – “Eieieiei minä minä, et sinä nyt maksa ku minä maksan!” “Hei laita nää samaan, minä maksan!” -“Hei oikeesti, etkä maksa!”
Jotenkin tuntuu, että asiakkaat olettavat minun osallistuvan tähän jotenkin..?
Yleensä vain seuraan hiljaa vierestä ja odotan, että he päättävät ja jos sitä hiiskatin jonoa alkaa kertymään, niin ilmoitan hinnat erikseen ja yhdessä molemmille, niin päätös yleensä jossain vaiheessa syntyy.
Tämä on vielä ihan jokapäiväistä..

Siinä vaiheessa alkaa veetuttamaan, kun molemmat työntävät maksuvälineitään minulle, toinen korttia ja toinen käteistä ja ties mitä..
Kerran jouduin sanomaan kolmelle kaverukselle, jotka ihan välttämättä olisivat halunneet maksaa kaverinsa kahvin, ja kolme ihmistä huusi yhteen ääneen, että he maksaa, ei kun minä, ei kun me maksetaan tolle, että jouduin sanomaan, että minä en tee sitä päätöstä teidän puolesta, voitte vaikka sitten maksaa takaisin toisillenne tms. ja sopia myöhemmin.

Ja sitten vielä:
AASI,jos haluat kysyä jotain, tarvitset jotain tms. niin sano ihan rohkeasti, että “anteeksi, saisinko kysyä..” jne.
Tuossa eräänä päivänäkin joku miekkonen tuli heiluttamaan kirjekuorta nenäni eteen. En reagoinut ja kävelin ohi, siinä vaiheessa tämä huusi perääni, että missä on postilaatikko! (aaa, sitähän sinä tarkoitit, olisihan minun pitänyt tietää..)

Vaikka olenkin jonkun tiskin takana, se ei tarkoita, että muistan ulkoa kaikkien museoiden aukioloajat, kaikki bussiaikataulut, tunnen ulkomuistista koko seudun kartan jne.
Autan jos osaan, jos en, niin ohjaan sinut neuvontaan.

Morjens!

– mimi –

4 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *