Absurdi aasiakas

Outo ja absurdi tapaus sattui ollessani töissä asuntotoimiston asiakaspalveluneuvojana. Hiljainen kesäpäivä, istun vaihteeksi yksin lasikopissa, ei asiakkaita. Kunnes ovesta työntyy keski-ikäinen mies, ottaa vuoronumeron ja — koska muitakaan ihmisiä ei jonossa ole — suunnistaa eteeni tiskille. Kädessä hänellä on dvd-levy.

Minä: ”Hyvää päivää.”

Aasiakas: (Pyörittelee levyä) ”Löysin tämän tuolta puiston penkiltä.”

M: ”Ahaa?” (Terästäydyn – tässähän on varmaankin mielenkiintoinen uusi asiakaspalvelutilanne.)

A: ”Oli jätetty minulle. Tämä pitäisi saada auki.”

M: ”Vai niin? No, valitettavasti ei onnistu – koneeni ei lue dvd-levyjä.”

A: (pyörittelee levyä edelleen käsissään) ”Tässä on testamentti sisällä. Pitäisi saada auki.”

M: ”Tuota… Voinko katsoa sitä levyä tarkemmin?” (Totean, että dvd-levy on joku mikälie ilmaisjakelu, ja näkyy olevan iso naarmukin keskellä. Epäilys herää mielessäni.)

A: ”Se jätettiin minulle tuonne puiston penkille, ja nyt olisi saatava luettua se testamentti.”

M: ”En voi auttaa, koska valitettavasti tässä tietokoneessa ei ole dvd-asemaa.”

(Katselemme aasiakkaan kanssa toisiamme ihmeissämme.)

A: ”No, onko teille tänne tuotu minulle osoitettua testamenttia?”

M: (Hämääntyneenä katselen ympäri lasikoppia surrealistisen tilanteen pyörteissä.) ”Ei, ei näytä olevan mitään teille osoitettuja lähetyksiä.”

A: ”Vai niin… Kuuluuko täältä ääntä? Minun on luettava tämä testamentti.”

M: ”Ehkä voisivat auttaa teitä tuolla kadun toisella puolen olevassa ATK-liikkeessä?”

A: ”Onko niillä laitteita?”

M: ”Varmasti siellä saavat tuon dvd:n toimimaan.”

A: ”Niin mikä se osoite oli?”

M: ”Kadun toisella puolella.”

Aasiakas tuumailee hetken ja nousee sitten lähteäkseen. Ottaa ennen lähtöä ovella vielä varmuuden vuoksi toisen kerran vuoronumeron. Istun hetken ällistyneenä paikoillani ja repeän sitten nauramaan.

T: asiakaspalveluneuvoja

P.S. Kun kunnassa järkeillään, että mielenterveyspotilaiden avohoito on oivallinen keino säästää, seurauksena on, että poloiset parat toikkaroivat sitten meidän aspa-ihmisten ilona hoitamassa tärkeitä asioitaan.

Jaa tämä tarina:

5 kommenttia

  1. petyin sanoo:

    Olet aika julma, jos tollaselle naurat, joka ei itse paremmin tiedä. Toivottavasti asiakkaalla oli kaikki kunnossa. Kannattaa sunkin vähän kelata tota asennettasi.

    • Servant sanoo:

      Noille avohoitopotilaille kuule nauretaan joka aspassa, eikä siinä mitään väärää ole. N

    • Lotta sanoo:

      Tsk, tsk, tsk.
      Petyit aivan turhaan, sillä ainahan tuollaisille tilanteille saa (ja joskus ehkä pitääkin) nauraa, ainakin jälkeenpäin. Itse tilanteessa se ei välttämättä ole suositeltavaa.

      Tilanne ei moisesta tuhdu, eikä muutenkaan ole moksiskaan, tilanne menee ja esittää itsensä jossain muualla, joko hauskalla, yllättävällä tai raa’alla tavalla. Toivottavasti ei viimeisellä, mutta sekin on aina mahdollista.

      Ps. Kirjoittajan TILANNEtaju oli kyllä aivan kohdillaan, itse olisin repeillyt alta kolmen sekunnin. ;D

      • Lotta sanoo:

        *tuohdu (perhanan näppäimistö taas… -_- Onko muka pakko vaihtaa uuteen?! Just aloin tottua tähän D: )

  2. Ankkuri sanoo:

    No jaa, en nyt tiedä oliko tässä varsinaisesti kyse aasiakkaasta. Itsekin taidat tekstissäsi päätellä, että ois avohoitopotilaasta kyse.

Vastaa käyttäjälle petyin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *