Asiaa reiästä ja sen ympäriltä

Työskentelin muutama vuosi sitten kahvilassa, jossa myytiin pääsääntöisesti donitseja, mutta myös muita leivonnaisia, pikkusuolaista sekä kylmiä ja kuumia juomia. Työskentelimme vuoroissa yksin, joidenkin vilkkaampien sesonkien sekä viikonloppujen aikana meitä saattoi olla vuorossa kaksi tai kolme kerrallaan. Kahvila oli ison ostoskeskuksen yhteydessä (jossa oli mm. myös alko) ja asiakkaita riitti laidasta laitaan. Tässä muutama, jotka ovat jääneet mieleen:

A: ”Hei, saako tuollasen ota kuus maksa viis päkin mukaan?”
M: ”Tottakai saa, mitäs siihen laitetaan?”
A: ”Onko noita suklaadonitseja enempää kuin 5?”
M: ”Ikävä kyllä ei ole, mutta voin kuorruttaa teille yhden, siinä menee vain minuutti pari.”
A: ”Ei ole aikaa odottaa niin kauaa, laita vaan ne viis, yhdestä tulis kumminkin riitaa.”
M: ”Meillä olisi kyllä valkosuklaata, kävisikö se?”
A: ”Ei, pitäisi olla suklaa. Anna vaan olla.”
M: ”Asia selvä.”

Seuraavana päivänä oli tullut esimiehelle palautetta, kuinka myyjä oli unohtanut pakata kuuden päkkiin yhden donitsin mukaan ja asiakas oli saanut vain viisi (!) donitsia mukaansa. Ja tiedettiin, että kyseinen tapaus oli juuri tämä, koska kukaan muu ei ostanut kyseisenä päivänä viittä samaa donitsia.

***

A: ”Hei! Mitkä teidän tuotteista on laktoosittomia?”
M: ”Meillä on laktoosittomia tuotteita kaikki nuo tuotteet, joiden kohdalla on tuo L, eli koko ylärivi.”
A: ”Joojoo mutta mitkä niistä on laktoosittomia?”
M: ”Siis koko ylärivi on laktoositon, ei ole käytetty maitotuotteita ollenkaan valmistuksessa.”
A: ”Joo, mutta mitkä niistä on laktoosittomia?”

Asiakkaalle selvisi vasta siinä vaiheessa, mitkä tuoteet olivat laktoosittomia, kun osoitin jokaista ylärivin tuotetta yksitellen ja sanoin samalla tuotteen nimen.

***

Meillä santsikupin kahvista sai aina puoleen hintaan.

A: ”Santsikuppi kiitos.”
M: *otan kupin, lasken siihen kahvin ja rahastan kassaan* ”Se tekee 70snt kiitos.”
A: ”Mitä? Miksi tämä on pieni kahvi?”
M: ”Anteeksi, tehän ostitte aiemminkin pienen kahvin ainakin kupin perusteella?”
A: ”Joo, mutta aina olen saanut ison kahvin santsina.”
M: ”Ikävä kyllä meillä annetaan santsikuppi aina samankokoisena.”
A: ”Eikä anneta kun viimeksikin sain ison siltä mustatukkaiselta myyjältä! Viime viikolla vielä sain!”
M: *olin ainut mustatukkainen myyjä koko puljussa ja olin vielä kaiken hyvän lisäksi värjännyt tukkani mustaksi vain muutamaa päivää aiemmin, joten tiesin, että tällaista ei ole tapahtunut* ”Ikävä kyllä olen tämän paikan ainut mustatukkainen myyjä.”
A: *ottaa kuppinsa ja lähtee sanomatta sanaakaan*
***

Meillä oli myynnissä pullia, joiden sisällä oli vaniljacremeä. Joskus kumminkin kone, jolla noita pullia täytimme jumittui, eikä kaikkiin pulliin saattanut tulla cremeä ollenkaan. Tällaisissa tapauksissa korvasimme tuotteet. Kahdessa kohtaa vain emme näin voineet tehdä…

Tapaus 1.
A: *on ostanut itselleen ja kahdelle lapselleen kyseiset täytepullat*
”Hei! Näissä pullissa ei ollut yhtään täytettä sisällä! Haluan hyvityksen!”
M: ”Tottakai hyvitämme teille uudet pullat. Toisitteko entiset tänne, niin voimme vaihtaa ne uusiin?”
A: ”No me syötiin ne!”
M: ”Ai, että söitte ne…”
A: ”Niin! Että haluan uudet tilalle tai rahat takaisin!”

Tapaus 2.

Huonoa suomea puhua, ulkomaalaistaustainen mies tulee pahimpaan ruuhka-aikaan ostamaan itselleen täytepullan mukaan. Meitä myyjiä on paikalla kaksi ja toinen myyjä myy miehelle pullan kun itse palvelen toisia asiakkaita. Tämän tapauksen jälkeen menen keittiöön, mutta joudun pian palaamaan sieltä myyjätoverini huudettua
apua.

M: ”Mikä on ongelma?”
M2: ”En tiedä, yritä sinä selvittää!”
*jonoa on kertynyt paljon ja muut asiakkaat näyttävät enemmänkin hämmentyneiltä kuin äkäisiltä*
A: ”Minä tahtoo toista ei tätä tässä ei hyvä its too thing not hyvä ei ei! Rahat!”
M: ”Anteeksi, onko pullassanne jotakin vikaa?”
A: *nostaa pullan eteen* ”EI HYVÄ! THING! RAHAT!”
M: ”Haluatteko rahanne takaisin?”
A: ”Ei, ei takaisin! Complain! Ei hyvä!”
M: ”Anteeksi, nyt en ymmärrä, haluatteko valittaa pullasta? Voin kyllä antaa teille uuden tilalle jos tuotteessa on vikaa.”
A: ”NOT GOOD! NO! RAHAT!”
M: *tässä vaiheessa siirryn kassan puolelle ja otan sieltä pullan vaatimat rahat ja päätän tehdä palautuksen myöhemmin, kun asiakkaita on vähemmän* ”Tässä on teille rahanne takaisin.”
A: *kieltäytyy rahoista ja heittää pullan päälleni*
”Complain! SINÄ EI HYVÄ! PASKA CAFE!” *asiakas marssii äkäisenä ulos kiroten ilmeisesti, ettei koskaan enää tule kahvilaamme*

Mutta piristyksenä voin kertoa mukavastakin asiakaskokemuksesta, jonka eräs vanhempi herrasmies tarjosi:

Meillä oli ollut hyvin kiire päivä ja olin joutunut soittamaan lisäapua. Paikalle saapui sitten vanhempi mies kahden tyttärentyttärensä kanssa ja tilasi kaikille suolaiset leivät, kahvit, limsat, vesimukit, donitsit sekä vielä tytöille smoothiet kaupan päälle. Eli melkein kaiken, mitä meiltä irtosi. Tilaus tehtiin hieman asteittain, sillä vanhus tilasi vähän sen mukaan, miten tytöt asioita huutelivat, eikä sen mukaan, miten asia olisi ollut järkevintä hoitaa (meillä oli alinomaan tarjous, että tietyn kokoinen juoma + pulla oli euron halvempi kuin esim. pienempi juoma ja pulla) ja vaihtelin sitten tuotteita noihin tarjouksiin sitä mukaan kun ehdot täyttyivät.

Tässä hötäkässä jäi sitten veloittamatta kokonaan yksi kahvi, pulla sekä limsajuoma. Onneksi yksi tuotteista vaati erillisen lämmityksen ja toin sen erikseen myöhemmin pöytään. Tässä vaiheessa vanhus sitten hieman kulmat kurtussa vinkkasi minut lähemmäs ja kaivoi kuitin taskustaan.
A: ”Kuule neiti, tässä kuitissa on nyt tapahtunut virhe.”

Olin jo kiireestä hieman äkäinen, mutta kumminkin hymyilin ja mietin kauhuissani, kuinka paljon olen ylimääräistä veloittanut. Sentin? Euron?
A: ”Täällä puuttuu kokonaan tuo yksi kahvi, pulla ja limsa. Saankos minä maksaa ne nyt, kun ei aiemmin raha kelvannut?”

Huojentuneena rämähdin sitten nauruun ja annoin asiakkaan tulla maksamaan kyseiset ostokset. Annoin hänelle kumminkin hyvitykseksi kortin, jolla asiakas saisi seuraavan kerran minkä hintaisen juoman sekä pullan veloituksetta kiitoksena rehellisyydestään.

– Donitsitäti –