Asiakas tuntee lakia
Olen siis töissä hotellin respassa. Respan yhteydessä on aulabaari/ruokaravintola, jota on aina ilo hoitaa myös. Monta kertaa aiemminkin on käynyt niin, että asiakas tulee aamiaiselle ja perinteisen aamukahvin sijasta pyytää paahtoleivän kyytipojaksi ison kaljan. Tänä aamuna viimeksi asiakas tulee tiskille klo 9 ja tilaa lonkeron. Vastaan siihen, niin kuin kaikille hänen edeltäjilleenkin, että ravintolamyynti alkaa aamiaisen jälkeen klo 11. Tämänpäiväinen asiakas suuttuu ja jykevästi ilmoittaa, että kyllä hän sen verran laista tietää, että anniskelun saa aloittaa klo 9. Ehkä saa joo, mutta omasta puolestani työpaikan säilyyvyyden kannalta olisi ihan kiva noudattaa työnantajan sääntöjä… Yllättävää kyllä, asiakas ymmärsi yskän, pahoitteli typeryyttään ja lähti. No ei todellakaan! Toivoin tietysti, että tilanne olisi päättynyt noin 😀
Itse kanssa sain vääntää kunnolla erään herrasmiehen kanssa työpaikkani säännöistä. Kun hyllynreunassa lukee ’ethän revi pakkauksia’ mutta sellaista kun EI LUE SUOMEN LAISSA niin hän ei tuollaisia ukaaseja tottele. Sovittiin sitten että minä lähden jatkamaan muita työtehtäviäni toiseen hyllyväliin (kuten olisin tehnytkin ellei hän olisi minua pysäyttänyt) ja hän kaivaa ne tölkit pakkauksesta. Hyvä niin.
Siis laissa nimenomaan lukee, että alkoholin monipakkausten aukaisemista ei saa estää.
Että Karjalan 100-päkeistä vaan yksi olut mukaan.
Itse asiassa ei lue.
No ihan näin se ei ole. ”Myyntipaikka ei saa kieltäytyä myymästä monipakkauksessa myytävinä olevia tuotteita yksittäin. Tämän vuoksi monipakkausten läheisyydessä olisi hyvä olla saatavana myös yksittäisiä pulloja/tölkkejä. Myös yksittäisten tuotteiden hintojen tulisi olla asiakkaiden nähtävillä.”
Esimerkiksi, jos samaa tuotetta on yksittäin jo myynnissä, niin voi estää monipakkausten auki repimisen. Jos ei ole yksittäin myynnissä, niin sitten ei voi estää.