Baaritiskillä sattuu ja tapahtuu

Baarimikkona työskennellessä törmää välillä vaikeisiin asiakkaisiin. Kuitenkin pari tapausta on jäänyt erityisesti mieleen.

Kiireisenä lauantai-iltana tiskilleni tulee kaksi nuorta miestä. Molemmat tilaavat juomansa, ja molemmilla oli yökerhomme kanta-asiakaskortti. Ensimmäinen miehistä maksoi kaksi juomaansa käteisellä. Kanta-asiakastarjoukset koskevat yhden asiakkaan yhden annoksen juomatilausta, joten veloitin asiakkaalta toisesta juomasta täyden hinnan. Asiakas oli tästä pöyristynyt, ja halusi tietää, miksi ei saanut kummastakin juomasta alennusta. Selitin asiakkaalle tarjousjuomien pelisäännöt, mitkä lukevat kyllä kaikissa tarjousjuomaesitteissäkin, mitä meillä on yökerhoissamme. Mies ei kuitenkaan halunnut jättää asiaa siihen, vaan päätti tehdä työillastani mahdollisimman helvetillisen.

Hän väitti maksaneensa kortilla, ja alkoi vaatimaan minulta korttikuittia. Sanoin ystävälliseen sävyyn, että mielestäni hän kyllä maksoi käteisellä, ja olin laittanut kassakuitin hänen eteensä pöydälle jo aiemmin. Mies sanoo todella epäasialliseen sävyyn: ”Just joo, mulla on oikeus saada asiakkaana mun ostoksistani kuitit, mahdoitko ollenkaan edes lyödä sitä kassaan vai pistitkö rahat omaan taskuusi?” Tokaisin huvittuneena, että saan kyllä ihan kohtuullista palkkaa työstäni, enkä koe tarpeelliseksi vaarantaa työpaikkaani varastamalla. Mainitsin miehelle myös, että mitenköhän olen voinut rahat laittaa omaan taskuuni, jos kerran hän väittää maksaneensa kortilla?

Mies vaati tämän jälkeen, että tarkistan kaikki korttikuitit, mitä minulla oli korttipiikissäni (tässä vaiheessa muut asiakkaat alkoivat käydä melko kärsimättömiksi), joita selvennyksen vuoksi oli n. 50-100kpl. Tein työtä käskettyä, eikä miehen korttinumerolla löytynyt yhtäkään ostosta. Tämän jälkeen hän vaati nähdä ravintolamme turvakameranauhat. Sanoin, että se on mahdotonta, sillä ne ovat henkilökunnan tiloissa, jonne asiakkailta on pääsy kielletty. Hän vaati, että menen tarkistamaan nauhat, joissa ostostilanne näkyy. Menin yhdessä ravintolapäällikömme kanssa katsomaan kyseiset nauhat, joissa näkyi miehen maksavan käteisellä, ja saavan ostoksestaan vaihtorahat, sekä kuitin hänen eteensä pöydälle. Mielenkiintoisinta oli, että kameroista näkyi selvästi, kuinka tämä kyseinen asiakas ojensi oman kanta-asiakaskorttinsa kaverilleen tiskin alta, kun oli hänen vuoronsa tilata. Eipä siinä kovin kauaa enää tämän jälkeen tapeltu, vaikka vaati vielä ravintolapäällikköäkin tulemaan paikalle.

—–

Olin töissä eräässä anniskeluravintolassa ydinkeskustassa, jossa on n. 40- asiakaspaikkainen kesäterassi. Oli pilvinen päivä, mutta asiakkaat viihtyivät enimmäkseen terassilla. Katselin terassilta, kuinka eräs kuvausryhmä kuvasi jotakin aivan ravintolamme tuntumassa kadulla. Hetken perästä menin takaisin sisälle. Yhtäkkiä koko kuvausryhmä oli tullut terassillemme kameroinensa, ja samalla asiakkaita alkoi tulemaan nopeaan tahtiin terassilta sisätiloihin. Ihmettelin, olivatko he tulleet luvatta kuvaamaan terassillemme, vai mistä oli kysymys. Kysyin eräältä sisään tulleelta asiakkaalta, mitä ulkona tapahtuu, ja hän vain tokaisi ”en mä vaan tiedä”. Eräs ulkomaalaistaustainen kuvausryhmän henkilö tuli minua ulko- ovella vastaan, ja tiedustelin ystävälliseen sävyyn, mitä he tekevät. Vastaus oli: ”Tultiin juomaan”. Samassa tajusin, että ulkona oli alkanut satamaan, joten sen vuoksi sekä kuvausryhmä että asiakkaat kiiruhtivat sisätiloihin. Asia selvä. Vai oliko sittenkään?

Keräsin ripeästi terassin pehmusteet sisälle, ja menin takaisin tiskin taakse, jossa tämä sama kuvausryhmäläinen odotti palvelua. Kysyin, mitä saisi olla, ja vastauksena oli: ”Tervehdiksä aina noin v*ttumaisella tavalla sun asiakkaita???” Minä vastasin, että en suinkaan, ja yritin mahdollisimman ystävällisesti selittää, että luulin heidän tulleen kuvaamaan terassillemme luvatta, kun asiakkaat tulivat sisälle. Hän ilmoitti tuohtuneena: ”Noilla kavereilla on ammattikamerat, luuleksä et ne ei tiedä miten niiden kuuluu hoitaa hommiaan? Et ne tulee vaan johonki terassille kuvaamaan? Sulla on selvästi joku asennevamma, koska me ollaan ulkomaalaisia, et sä muuten olis puhunut noin v*ttumaiseen sävyyn. Tässä kaupungissa on aina sama juttu joka paikassa”. Leukani loksahti melkein auki.

Sen jälkeen mies alkoi luettelemaan n. 15 hengen tilausta, mitään pyytämättä tai kiitosta sanomatta. Tein kuitenkin juomat koko porukalle ja yritin pysyä mahdollisimman tyynenä. Juomat juotuaan mies tuli vielä tiskille, ja vaati minua antamaan ravintolapäällikkömme puhelinnumeron, ja minun nimeni, jotta voi tehdä asiasta reklamaation. Annoin nimeni, mutta ilmoitin, että reklamaatiot tapahtuvat netin kautta, ja kerroin, missä osoitteessa se tapahtuu. Vaatimalla vaati kuitenkin minua antamaan numeron, ja puhutteli minua todella ala-arvoisesti. Numeroa en kuitenkaan antanut. Sattui vielä olemaan syntymäpäiväni, joka tuntui todella hohdokkaalta tämän episodin jälkeen.

—–

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voinen mainita pari seikkaa, mitkä kannattaa ottaa huomioon anniskeluravintoloissa:

1. Minäkin olen ihminen. Minua ei tarvitse kutsua kuin koiraa. On sinun vuorosi tilata, kun katson sinua silmiin, tervehdin ja kysyn, mitä saisi olla. Vislaaminen, rahojen tai kortin heiluttaminen naamani edessä, tilausten huutaminen tai palvelun vaatiminen ei johda mihinkään.

2. Minulla ei ole vuoronumerolappuja. Jos tiski on täynnä, minun on mahdotonta tietää, kuka oli tiskillä ensimmäisenä. Siispä toimin niin, että aloitan aina kierroksen tiskin reunimmaisesta asiakkaasta ja päätän vastakkaisen puolen reunimmaiseen. Se, että valitat tilausvuorollasi, että ”mä olin ennen tota”, vain kuluttaa aikaani, jonka voisin käyttää paremminkin hyödyksi, esimerkiksi valmistamalla juomiasi.

3. Minä en tiedä kaikkia maailman cocktaileja, joita on tuhansia, kymmeniä tuhansia, kukaan ei voi sanoa tarkkaa lukua. Se ei tee minusta epäpätevää työssäni. Jos haluat jonkun tietyn cocktailin, varaudu kertomaan minulle, mitä ainesosia siinä on ja miten haluat sen tehtävän, niin pystyn varmasti tekemään sen sinulle. Jos haluat Sex on a Bubblegum Factoryn, minkä olet nähnyt jostain drinkkikirjasta ja syytät minua epäpätevyydestä, koska en tunne kyseistä drinkkiä, olemme pattitilanteessa. Et myöskään nauti kunnioitustani ilmoittamalla leuhkasti olevasi ”samalla alalla”- tällä alalla työskentelevät kyllä tietävät, miten tiskillä kuuluu käyttäytyä.

4. Minä en ole sinun ystäväsi. Vaikka sattuisit tietämään nimeni, ja olisit käynyt tiskilläni aiemminkin, se ei oikeuta sinua saamaan alennusta tai etuilemaan muita asiakkaita. Alennusta ei myöskään saa vain sitä vaatimalla. Enaio myöskään vaarantaa työpaikkaani valmistamalla sinulle juomaa jossa on ”vähän extraa” tai tuplamäärä viinaa, koska usko tai älä, se on lainvastaista.

5. Minä en ole ilmainen taksinsoittaja. Varsinkaan 50 000 ihmisen ulkoilmafestareilla (kokemusta on siitäkin). Jos olen hiljaisessa baarissa töissä, ja ystävällisyyttäni soitan omasta puhelimestani sinulle taksin, ei ole väärin jättää palvelusta tippiä, vaikka en sitä vaatisikaan.

6. Jos haluat nopeaa palvelua, sinun tulee myös olla valmiina tilauksen koittaessa. Mieti valmiiksi, mitä haluat tilata ja kaiva maksuvälineesi esiin jo ennen tilausta. Jos alat miettimään tilaustasi silloin kun vuorosi koittaa, ja tilaat yhden juoman kerrallaan, juoksutat minua tiskin päästä toiseen, vaikka voisin valmistaa juomat yhdellä kertaa, vasta sen jälkeen alat kaivamaan maksuvälinettä, ja maksun jälkeen vaadit vielä jatkoa tilaukseen, ei ole mikään ihme, että tiskillä saa odotella omaa vuoroaan kauemmin. Jos haluatte tyttöporukassa juoda euron shotit, onko mahdoton ajatus, että yksi maksaisi koko tilauksen sen sijaan, että jokainen kaivaa sen electronin esiin?

7. Minä en ole laatinut anniskeluravintoloiden sisäänpääsymaksua tai tuotteiden hintoja. On turhaa valittaa minulle niistä, tai syyttää minua tilauksen loppusummasta. Itsepähän valitsit tulla anniskeluravintolaamme, valitsit maksaa sisäänpääsymaksun ja valitsit tilata kyseiset tuotteet. Olen myös syytön siihen, että valikoimastamme ei satu löytymään mielijuomaasi, strawberry-lime-extra dry-light- siideriä lasipullosta, enkä voi juomaksi muuttua, vaikka kysyisit ”eiks teillä tosiaankaan ole” miljoonaan kertaan. Sitä ei ihan oikeasti ole.

8. Törkeyksien huuteleminen, perseeni puristeleminen tai muutoin loukkaava käytös johtaa vain ja ainoastaan oman ahterisi äkilliseen poistattamiseen ravintolasta.

9. On hyvä varautua ravintolailtaan myös käteisellä. Ei ole minun vikani, että maksupääteiden yhteydet eivät toimi, tai olet juonut tilisi tyhjäksi. Mutta minä en myöskään ole säästöpossusi laskija. Minulta kestää yhtä kauan laskea kahden kämmenesi varassa lojuva viisisenttisten vuori kuin sinulla, kulutat vain turhaan aikaani. Kysy ensin, mitä tuote maksaa, ja laske kolikot valmiiksi, tai vie rahat pankkiin, jotta saat isompia kolikoita tai seteleitä. Jos tilaat 1,5€:n salmarin ja maksat 1,35€ viisisenttisillä ojentaen samalla electronisi sanoen ”ota loput tosta”, on jo korkea aika lähteä kotiin. Tai töihin.

10. Kyllä, myös vesi on maksullinen tuote. Sen useimmiten saa kaupan päälle, jos tilaat alkoholijuoman. Ei ole rasittavampaa (a)asiakasta kuin ne, jotka tulevat huutamaan muiden yli tiskille ja vaatimaan ilmaista vettä ”heti mulle nyt”-asenteella. Odota vuoroasi, ja varaudu maksamaan tuotteesta.

11. Jos juomassasi on jotain vikaa, vie se saman tien juoman tarjoilleelle baarimikolle. En voi korvata sinulle mitään, kun tuot vetisen, melkein tyhjän drinkkilasin eteeni, jossa on ollut jonkun toisen baarimikon tekemä juoma. En ole myöskään selvänäkijä. En tiedä sinun ”se tavallinen” tai ”samanlainen”- juomaasi, kun tuot tyhjän lasin eteeni, jos en ole aiemmin sinua useasti palvellut, varsinkaan, jos et joka ainoan tilauksen yhteydessä juo sitä yhtä ja samaa drinkkiä joka armas ilta. En myöskään tiedä ”sen toisen baarimikon tekemää ihqdaa-drinkkiä”. Mene pyytämään sitä kyseiseltä baarimikolta.

12. Tuleeko se sinulle oikeasti yllätyksenä, etten suostu korvamaan drinkkiä, jonka olet itse kaatanut?

13. Jos haluat ostaa jollekin hyvännäköiselle mimmille/kundille drinkin, älä pyydä minua viemään drinkkiä ja puhelinnumeroasi hänelle, tai kyselemään hänen lempijuomaansa. Minä en ole mikään parittaja. Eikö tarkoituksenasi ole kuitenkin päästä juttelemaan hänen kanssaan, joten kannattaisi harkita ajatusta, että veisit juoman hänelle ihan itse?

14. Jos kirjoiat kuittiin puhelinnumerosi, voit olla varma siitä, etten koskaan tule soittamaan sinulle. Jos pyydät minulta työkaverini nimeä ja/tai puhelinnumeroa, voit olla varma siitä, että antamani tiedot ovat vääriä.

15. Jos henkilökunta saa sinut kiinni omien juomien juomisesta anniskelualueella, uskotko tosiaan, että ”sori, en mä tiennyt et tääl ei saa juoda omia juomia” tai ”mutku tääl on nii kallista” kelpaa selitykseksi? Tai vielä parempi, että saat rauhassa jatkaa iltaasi anniskelualueella tämän jälkeen?

16. Minä en ole narikkatyttö, tiskijukka, portsari, puhelimen latauspiste, tekninen tuki, lääkäri, psykologi, tanssinopettaja, kokki tai ravintolapäällikkö. Minä olen baarimikko. Esitä henkiset, fyysiset tai muut ongelmasi ja vaatimuksesi niille ihmisille ja tahoille, mitä asiasi koskee.

17. Valomerkki on merkki siitä, että anniskelu päättyy juuri sillä hetkellä. Sen jälkeen en ota enää tilauksia vastaan, vaikka kuinka kovaa mankuisit. En myöskään myy sinulle avaamattomia tuotteita missään vaiheessa iltaa, varsinkaan valomerkin jälkeen matkajuomiksi.

18. Jos koet saaneesi hyvää palvelua, teet minut iloiseksi jättämällä tippiä. Hyvällä ja asiallisella käytöksellä tiskillä toimineet asiakkaat jäävät varmasti mieleen. Jos he muistavat silloin tällöin jättää tippiä, he saavat varmasti jatkossakin parasta mahdollista palvelua.

– Luna –