Exätiiäkukamäoon?!??
Kaikki, jotka ovat käyttäneet paljon Postin palveluita, tietävät että se henkilöllisyystodistus on pidettävä aina mukana jos meinaa sen oman pakettinsa saada postista mukaansa. Niille, jotka eivät ole käyttäneet niin paljoa, voin sanoa että yksikään ei paketin kanssa ulos kävele ilman sitä kuvallista henkilöllisyytodistusta. Vaan sattuipa sitten että pisteellemme tuli nainen jonka kanssa kävimme suunnilleen tällaisen keskustelun:
(sijoittuu aikaan kun paketteja ei tosiaan vielä voinut etsiä nimellä. Nykyään se onnistuu tietyin ehdoin)
M: Minä
A: Aasiakas
A: XX:n nimellä olisi paketti.
M: Minä en valitettavasti löydä paketteja nimellä
A: Mitä?! Kyllä minä nyt oman pakettini haluan. Entä osoitteella?
M: Ei valitettavasti silläkään. Lähetystunnus on ainoa keino löytää paketti. Sattuisiko se olemaan erityisen suuri tai olisiko siinä jotain erityistuntomerkkejä?
A: No ainakin lähettäjän nimellä löytyy varmasti.
M: Ainoastaan lähetystunnuksella.
A: *katselee kärsimättömänä minun taakseni* Teillä on vain muutama paketti tuolla, kyllä sinulla varmasti on aikaa se etsiä.
M: Tuossa on vain osa meidän paketeistamme. Niitä on vielä huomattavasti lisää tuolla taaempana (jonne ei kassalta näe)
A: *hermostuu* On tämä nyt ihmeellistä kun ei omaa pakettiaankaan saa vaikka siitä on maksanut
M: Pahoittelen kovasti, mutta meillä ei ole täällä mitään keinoja löytää sitä pakettia. Mutta jos voisitte vaikka hakea sen lähetystunnuksen…
A: NO HYVÄ ON!!! *kaivaa mielenosoituksellisesti puhelimen taskustaan ja etsii parilla painalluksella lähetystunnuksen esiin*
M: *huokaan sisäisesti ja esitän täysin ymmärtämätöntä* Voi kuinka hienoa että se olikin mukana! Katsotaanpa sitten. *näpyttelen koodin järjestelmään ja paketin tiedot tulevat esille*
A: Äkkiä sitten.
M: Olisiko vielä se henkilöllisyystodistus?
A: MITÄ?!
M: Niin että tarvitsen henkilöllisyystodistuksen.
A: Mutta sinullahan on jo se koodi
M: Se ei valitettavasti riitä vaan minun pitää varmistaa teidän henkilöllisyytenne.
A: Vaikka käyn täällä (kaupassa) joka päivä?!?? (ei muuten käy)
M: Kyllä, samat säännöt koskevat kaikkia.
A: Tämä on kyllä todella törkeää kohtelua!! Kaikki tuntevat minut täällä!
M: Niin no, pahoittelen mutta se ei nyt riitä tässä (minä en myöskään aasiakasta tuntenut)
Koko ajan pysyin erityisen tyynenä, ystävällisenä ja hymyileväisenä jotta asiakkaan ei tarvitsisi hermostua.
A: Onko XX paikalla? Hän kyllä tuntee minut!
M: Niin tuota, hän ei ole paikalla mutta vaikka olisikin niin se ei yksin riitä. Meidän pitää varmistaa että jokainen paketti menee oikealle hakijalle. Nämä säännöt tosiaan koskevat kaikkia.
Yritin keventää hieman tunnelmaa naurahtamalla että hölmöiltähän nämä säännöt tuntuvat tilanteessa jossa omaa pakettia tullaan hakemaan. Yritin olla ”asiakkaan puolella”.
A: No kyllä on törkeää!!! Tämähän on MINUN Pakettini! Tuopa se paketti tänne niin minä näytän että mikä se on.
M: Minä en voi valitettavasti tehdä sitä. Olisiko mukananne mahdollisesti joku ihminen jolle voisin paketin luovuttaa?
A: Ai että kenelle tahansa ei saa antaa mutta kuka tahansa sitten kuitenkin käy vai?
M: Niin tarvitsen vain sen henkilöllisyystodistuksen. Olisiko se vaikka autossa tai…
A: Minä en kyllä enää IKINÄ tule tähän paikkaan. En jalallanikaan astu tänne! En koskaan ole saanut näin huonoa palvelua! Lähtekööt koko paketti takaisin, en minä sitä tule kyllä hakemaan ollenkaan sitten!
Aasiakas marssi ulos jupisten huonosta asiakaspalvelusta.
Myöhemmin tämä aasiakas kyllä tuli kauppaan satunnaisesti, mutta joka kerta sain häneltä todella, todella halveksuvia katseita ja tuhahteluita. Hän mm. kovaan ääneen kassalle tullessaan totesi mukanaan olevalle toiselle naiselle että ”ei täällä saa edes palvelua” kun ihan jopa 5 sekuntia palvelin postin puolella toista asiakasta.
”M: Minä en voi valitettavasti tehdä sitä. Olisiko mukananne mahdollisesti joku ihminen jolle voisin paketin luovuttaa?” en nyt menny ihan putkeen myyjälläkään 😀
Eri. Kyllä pakettin pystyi aikaisemmin noutamaan kuka tahansa kenellä oli henkkarit ja lähetystunnus mukana. Nimim itse hain postista vaimon paketin aikanaan ilman valtakirjaa ja mukana läh tunnus ja henkkarit. Ja noudin paketin jossa oli uusi puhelin
Niin, kirjoititkin että aikaisemmin. Aikaisemmin ei ole nyt. Nykyään toimitaan erilailla. Minusta se on hyvä että pidetään huoli siitä että paketti menee oikealle henkilölle. Asiakkaiden turvahan se on ettei niitä paketteja luovuteta kelle sattuu. En itse ainakaan arvostaisi jos oma pakettini olisi luovutettu jollekkin naapurin Sepolle/Martalle tuosta vaan.
”Koska te kyllä ette todellakaan ihmiseltä näytä”. Haha, ei sentään. En tainnut ihan tuota sanamuotoa käyttää jos nyt oikein pilkkua viilataan. Mutta pointtina se että paketin voi luovuttaa kenelle tahansa kenellä on henkkarit, mikäli ei ole kirjattu tms erityisehtoja.
AP
Minulla jäi kerran henkkarit kotiin lunastaessani pakettia. Saatiin paketti ulos kirjoittamalla valtakirja miehelleni jolla oli henkkarit mukana. Onhan se vähän päätön sääntö, mut varmaan periaatteena että kunhan on joku kenen nimi on ylhäällä jos tulee ongelmia.
Paketin voi luovuttaa henkilölle, jolla on henkilötodistus mukana ja lähetystunnus hallussa. Jos on syytä epäillä, ettei paketti mene sille henkilölle, jolle se on osoitettu, voi virkailija kieltäytyä luovuttamasta ilman valtakirjaa. Kirjattuja paketteja tai kirjeitä ei koskaan luovuteta ilman valtakirjaa muulle kuin vastaanottajalle.
Vaikeampaa oli sinä aikana, jolloin pystyi vielä tunnettu-nimikkeellä luovuttamaan eli henkilötodistusta ei välttämättä tarvittu. Itse aloittelin tuolloin postipisteessä työskentelyn ja sain ensimmäiset kuukaudet päivittäin käydä tällaista keskustelua asiakkaiden kanssa sillä en tuntenut heitä. Nykyinen käytäntö on mielestäni oikein hyvä. Se on tasapuolinen kaikille.
No aivan 😀
Ei sitä henkkaria kiusallaan kysytä. Ja turha alkaa känkkäämään sille työntekijälle, joka noudattaa annettuja sääntöjä. Syyttävällä sormella voi osoittaa niitä, jotka tilailevat toisten nimillä tavaraa, jos kaikki olisivat 100% rehellisiä niin eihän tuollaista tarvittais. Meilläkin tässä taannoin oli yhtä aikaa kolme tapausta, joissa oli käynyt ilmi, että oli toisen nimillä tilattua tavaraa. Tokikaan henkkarit eivät välttämättä takaa, etteikö kehveli saisi pakettia haettua, koska ihmiset hakevat myös muiden kuin omiansa paketteja, mutta jos on henkkarit näytetty, niin sitten on edes pieni vinkki, että kuka tuo epärehellinen ihminen on ollut.
Ja lähetystunnus on myös oikeasti tärkeä asia. Ihan vain jo siksi, että kaikki paketit eivät löydy nimillä ( monen firman lähettämät löytyvät) mutta eivät kaikkien, koska lähettäjä ei ole sähköisiin tietoihin lisännyt vastaanottajan nimeä. Ja kun paketteja on esim. Meilläkin vähintään se parisataa niin eipä sitä sieltä hyllystä noin vain käydä kipaisemassa, hyvällä tuurilla se on se ensimmäinen paketti mikä osuisi näppiin, mutta ihan samat mahdollisuudet on siihen, että se on se 250. paketti. Ja toinen syy lähetystunnukseen on se, että voi tarvittaessa neuvoa noutajan _oikeaan_ paikkaan. Ihan yhtään liioittelematta voin sanoa, että joka viikko tullaan meiltä useammankin kerran kysymään pakettia, joka ei ole meillä, se on joko automaattiin/vasta matkalla/ei edes lähetettykään/ei muista jo noutaneensa/matkahuollon/ärrältä noudettavissa/ihan vielä jonkun muun kuriirifirman jne. Yksinkertaisesti aiheuttaa vain turhaa lisätyötä sekä työntekijälle että paketin noutajalle, jos pakettia tullaan ilman mitään tunnuksia kyselemään jostain ja sitten se onkin jossain aivan muualla.
Pakko tulla sanomaan että joskus olen säälistä saanut järjestyksenvalvojakortilla paketin noudettua, ja siinä ei muistaakseni kuvaa ole, eikä ole mitenkään virallinenkaan =)
On siinä kuva 🙂 Tai ainakin tuossa mun 5v sitten myönnetyssä kortissa on.
Eipä ole tarvinnut henkkareita näytellä, vaikka olen monesti hakenut mieheni paketteja niin Postista kuin Matkahuollosta. Yleensä on vain kysytty ”se loppuosa”.
Hahaa, kuulostaapas omalta ex-aasilta. Se oli sellainen porkkanatukkainen vanhempi täti, joka alunperin veti herneet nenästä juurikin postissa jostakin olemattomasta (ei osannut lukea postikorttien hintaa, tjsp) ja siitä lähtien hän toi kavereitaan epäsäännöllisen säännöllisesti konttoriimme ja heti ovelta aloitti niille opastuskierroksen sanoilla ”Kato, ei täältä saa palvelua” tai ”Kato, miten paskat tilat on postilla”.
Tästäpä tulikin mieleeni kun taannoin hain viisumia, jolloin siis passi piti jättää kyseisen maan suurlähetystöön pariksi päiväksi. Kun se viisumi sitten myönnettiin, lähetystö pisti sen passin viisumeineen postiin kirjattuna kirjeenä… Jota en voinut sitten tietenkään lunastaa, koska eihän mulla mitään ajokorttia tai muuta henkkaria tietenkään ollut. Piti sitten postissa vääntää äkkiä valtakirja, onneks olin etukäteen tajunnut pyytää äidin mukaan että saatiin jotenkin edes se typerä paketti sieltä 😀 Ei taas menny ihan putkeen kansainvälinen paperisota, mutta sainpahan sen perhanan viisumin loppujen lopuks!
En ymmärrä miksi se olisi niin iso homma näyttää vaikka sitä ajokorttia lompakosta. Menee se 2 sekuntia ja saat paketin käteen. Mutta eikait siinä. Täti sai sitten laskun noutamattomasta tuotteesta, se kun ei ole ilmaista sekään.
no minä olen kysynyt henkkareita tavaratalon johtajalta (siis olin ko tavaratalon myyjä), koska säännöt oli sellaiset (joku k-luottokortti aikoinaan), ja sain kiitosta ko henkilöltä, koska noudatin sääntöjä.
Noista henk.todistamisväittelystä päästään eroon sillä kun kerrotaan asiakkaalle, että tämä järjestely on ihan vain TEIDÄN turvaksenne ja hyödyksenne. Ilman henkkareita kuka tahansa muukin voisi tulla tänne hakemaan/varastamaan TEIDÄN kallisarvoisen pakettinne/tuotteenne ja sitten se jäisi teiltä saamatta. Tämän jälkeen yleensä yhtäkkiä ymmärtävät yskän ja asenne muuttuu positiiviseksi.