Harjoittelija ei vaan kelpaa
Olin harjoittelijana vaateliikkeessä. Usein oli aika hiljaista, joten saatoin olla yksinkin kassalla. Useimmat asiakkaat eivät olleet minua huomaavinaankaan, vaan etsivät katseellaan sitä ”oikeaa” myyjää.
Erään kerran tuli äiti etsimään pojalleen pukua. Miesten puolen myyjä oli toisen asiakkaan kanssa, joten menin ystävällisesti kysymään: ”Voisinko olla avuksi?”
Äiti katsoi minua päästä varpaisiin ja tokaisi: ”Et taida osata, odotamme tuota toista.”
Ymmärrän, etten ole yhtä pätevä kuin kymmeniä vuosia myyjän työssä olleet, mutta pystyn kyllä neuvomaan oikean suunnan ”oikeaa” myyjää odotellessa. Että kiitos vaan näistäkin asiakaspalvelukokemuksista!
Mitenköhän meinasivat harjoittelijan oppivan, ellei sitten harjoittelemalla? Harjoittelijahan osaa kertoa mikäli hänestä ei olisi avuksi, ja hakea sitten kokeneemman kaverin tarvittaessa.
Asiakaspalvelijan pitää osata käsitellä myös ylimielisiä ja epäkohteliaita asiakkaita. Se on työssä haastavinta ja paras asia opetella ensimmäiseksi.
Harvinaisen typerä kommentti, Nakke. On sitä tullut oltua itsekin tiskin molemmilla puolilla ja hyvä elämänohje on tämä: olit sitten myyjä tai asiakas, käyttäydy kunnioittavasti muita kohtaan, niin ansaitset myös muiden kunnioituksen. Asiakkaan asema ei anna sinulle oikeutta käyttäytyä kuin törppö.
Hyvä trolli, kenenkään ei tarvitse sietää törkeitä asiakkaita eikä sitä että vittuillaan tarkoitusella. Henkilökohtaisuuksiin mennessä itse kerron rauhallisesti asiakkaille että tämä ”tyttö” ei enää palvele teitä että näkemiin, tossa on ovi.
Juuh…. Tuttua kauraa minunkin nuoruusvuosilta kaupanalalla. Kokemusta saa vain tekemällä. Joskus vaan otti pattiin yllämainitut aasiakkaat. Jotkut eivät milään tahtoneet uskoa, että ”babyface” nuori myyjä saattoi ymmärtää hyvinkin paljon myytävien tuotteiden päälle (autot ja varaosat). Tsemppiä AP:lle. 🙂
Elä lannistu. Nuita riittää joka käänteeseen ja tilanteeseen. Kyllä ne joskus tajuaa että harjoittelijakin oppii asioita 👌✌✌