Ilkeät toimistotädit

Olin joskus töissä siivoojana toimistokohteessa. tein työtä koulun jälkeen illalla ja päivät venyivät joskus todella pitkiksi. Joskus töitä aloittaessani saattoi vielä olla muutama ihminen töissä siellä toimistolla, pääosin he olivat mukavia. Joskus joku heistä tarjosi minulle jäätelönkin, ihan vaan koska “kiva, että siivoot täällä meijän jälkiä”. Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet siivoojaan samalla ystävällisellä asenteella – osa paikan työntekijöistä ei edes tervehtinyt minua, vaikka olisin tervehtinyt heitä.

Usein sain lukea käskyjä lapuilta. Mieleenpainuvin oli ehkä “Siivooja, käännä paperit käsipaperitelineestä” ja telineessä paitsi oli se avain kiinni, että sen olisi voinut avata ja kääntää paperit itsekin, niin en myöskään ollut itse papereita sinne laittanut “väärinpäin”, vaan joku työntekijä oli varmaankin sen omatoimisesti täyttänyt niin, että liuskapaperin liuskaosa ei ollutkaan alaspäin. Lapuilla oli myös ohjeita mm. mattojen asettelusta lattioille, tiskikoneen täyttämisestä jne… myös siitä jätettiin lappu, etten ollut repinyt vessapaperirullaa “alkuun” vaan sen joutui joku itse “aloittamaan”. Myös joidenkin ihmisten työpisteet olivat melkoisen kammottavia; purukumi (syöty!) pöydällä, käytettyjä nenäliinoja….saniteettitilojen wc-pytyistä puhumattakaan. Ihmisillä oli joillain selkeästi asenne “ei haittaa, kun siivooja on täällä tätä varten”.

Aloin saada yhteydenottoja pomoltani, että oli valitettu, että on siivottu huonosti. Siivosin varmasti juuri niin kuin minut oli perehdytetty. Pomoni kävi pariin otteeseen tarkistamassakin työnjälkeni, eikä hän löytänyt moittimista. Kerran töihin mennessäni ihmettelin, kun siellä oli jo siivooja sekä pomoni. Toinen siivooja oli otettu tilalleni, sillä asiakkaat olivat valittaneet minusta niin paljon! Eikä kukaan heistä ollut koskaan sanonut minulle suoraan mitään, vaikka olivat nähneet. Olivat kuulemma tehneet testin, että piilottivat roskan ja kun en sitä ollut löytänyt, olivat joka kerta valittaneet, kun olin “laiminlyönyt” siivouksen, enkä löytänyt testiroskaa, Tätä testiroskaa siis pomonikaan ei ollut ilmeisesti löytänyt, kun työnjäljessäni ei löytynyt hänen mielestään moitteita. Minun myös väitettiin laittaneen likaiset astiat suoraan kaappiin. Pomoni vastaus kaikkeen oli “mä tiiän että sä yritit”. Jaa, kiitti vaan. Ja kiitti myös niille äärimmäisen takakireille toimistopirkoille, toivottavasti tuli hyvä mieli! Minusta asioista voisi sanoa asiallisesti suoraan, eikä tehdä kiusaa, joskus se saattaa maksaa jollekin työpaikan.

11 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *