Kansainvälistä meininkiä sekä lukutaidottomuutta
Olen Itä-Suomessa töissä ja meillä käy paljon venäläisiä turisteja kaupassa. Heillä tuntuu olevan mielenkiintoinen käsitys omasta kielitaidostaan. Kerran eräs ylevän oloinen vanha venäläisrouva tuli ostoksille ja puhui pääsääntöisesti venäjää mutisten ja muutamia sanoja kehnoa englantia väliin. Minun kassalleni saavuttuaan hän kehui venäjäksi ystävilleen osaavansa puhua englanniksi minun kanssani ja kertoi olevansa kansainvälinen ja moderni. Kerroin rouville ymmärtäväni myös venäjää.
Minä: Ja gavarju paruski (puhun venäjää)
Asiakas: No! (venäjää mutisten) Have english!
Minä: Ok, then we shall have this conversation in english, as you wish. 🙂
A: ??? *katsoo hölmönä ja mutisee venäjäksi*
Piippaan ostokset ja sanon loppusumman
M: These are 102,23 euros, would you like to get tax free?
A: Taks fri? DA DA *mutisee jälleen venäjäksi*
Odottelen rauhassa rouvan maksutoimenpidettä, mutta hän vaan toljottaa minua. Annan hieman vinkkiä ja sanon:
M: These are 102,23 euros, do you pay with card or cash?
A: Yes! taks fri! *lätkäisee tiskille tax free-kortin*
Tässä kohden olin jo hieman epätoivoinen ja päätin kuitenki vielä vaihtaa venäjäksi, jotta rouva ymmärtäisi.
M: stodva jevra i tvatsadtri sentaf, pasjalsta.
A: AAAA stodva rupljiev!!!! *kaivaa lompakostaan hirveän määrän erinäisiä euroja ja ruplia mutisten ja iskee ne minun laskettavakseni liukuhihnalle* I have ENGLISH! SPEAK ENGLISH!
Hämmenyn ja totean että ok, anteeksi. Kun rouva on vihdoin maksanut ostoksensa, osoitan hänelle tax free pisteen ja kerron että hänelle kirjoitetaan se siellä. Tämän hän jotenkuten ymmärsi.
A: *osoittaa jotain minun vieressäni* Give a BOX.
M: I’m sorry, didn’t catch that? Come again please?
A: BOX! BOX! no undestand? GIVE A BOX! *sanoo venäjäksi minun olevan tyhmä kun en ymmärrä hänen englantiaan*
M: ???
Minua alkoi jo toden teolla ärsyttää rouvan muka *kansainvälinen käytös*. Lopulta tajusin hänen tarkoittavan pieniä muovipusseha joita kassalta saa ilmaiseksi. Annoin hänelle yhden ja seurasin vierestä kun hän alkoi pakkaamaan tax free ostoksiaan siihen pikkuruiseen kassiin. Lähtiessään hän vielä sanoi ystävilleen että Suomessa ei osata englantia kovinkaan hyvin…
– Neitokainen –
Muuten mieletön tarina, mutta mitä ”stodva jevra i tvatsadtri sentaf, pasjalsta” tarkoittaa?
Myyjä kertoi hinnan venäjäksi: ”Satakaksi euroa ja kaksikymmentäkolme senttiä, olkaa hyvä.”
Aivan, unohdin suomentaa sen tarinaan. 🙂
Ja rouva vastasi: satakaksi ruplaa. Se on myös kumma että he puhuvat euroista ruplina ja yrittävät varsin usein maksaakin niillä.
Näin ulkopuolisena alkoi vaan naurattaa 🙂 Ei varmaan kovin kivaa olla siinä itse myyjänä.
Venäjällä on erityisen trendikästä tänään, jos osaa englantia. Tämä siksi että heidän järjestelmässään yläluokkaisiin yksityiskouluihin on raahattu englannintaitoisia maikkoja, jotka opettaa heille sillä kielellä kaiken, joten he saavat hyvän kielitaidon sieltä käteen. He sitten työllistyvät venäjän intternatsionaaliyrityksiin, ja tienaavat pari biljoonaa kertaa enemmän mitä normaalit alaluokkaiset siellä.
Nämä siis erilaisia uusirikkaista oligarkeista, joita pidetään idiootteina yleisesti.
Oisit sanonu sille että teillä Venäjällä ei oikein osata mitään kieltä.
Joo, teki kyllä mieli! Joskus heille pitää puhua jopa venäjää kuin pienelle lapselle tai jotenkin hidasälyiselle, että ymmärtävät. Joskus tuntuu ettei silti mene jakeluun. Olen venäläisten työkavereiden kanssa kuitenkin puhunut venäjäksi ja heidän mielestäni puhun ymmärrettävästi, vaikkakin suomalaisittain murtaen.
90-luvulla olin töissä eräässä suuressa tavaratalossa. Eräänä päivänä asiakkaakseni tuli venäläinen rouva, joka puhui käsittäkseni vain venäjää ja osoitti rinnuksessani olevaa Englannin lippua. En ymmärtänyt keskustelusta mitään muuta kuin, että hän huusi välillä vihaisesti ”Do You speak English?” Asiakas oli hyvin loukkaantuneen oloinen, kun kutsuin paikalle venäjänkielisen tulkin. Vieläkin ihmettelen, että mitä kieltä hän omasta mielestään mahtoi puhua? Ainakaan mitään normi ”Badly spoken english-kieltä” se ei ollut ja kovasti olin erottavanani venäjänkielisiä sanoja.
Ettei olisi sama henkilö kyseessä? :’D
Tällä ollut ihan sama. Olin tuolloin vielä Etelä-Savossa töissä eräässä tavaratalossa. Kyllä oli mielenkiintoiset keskustelut, kun rouva ei venäjäksi halunnut millään puhua, mutta sitä omatekemää englantia oli pakko vääntää. Jos minulle tarjottaisiin ulkomailla suomenkielistä palvelua, en tosiaankaan pistäisi pahakseni.
Aaah, itärajan takaa saapuvat shoppailijat <3 Joulun jälkeen heitä kuhisi meidänkin suunnalla. Alkoi jo kyllästyttää kun joka ikinen päivä tuli vähintään yksi kiirusjalkaa hokien "mjiagnet! mjiagnet". Pian opin heidän tarkoittavan magneettia. Kun näytin tarjonnan alkoi taas huuto "fjinland, fjinlad!". Eli halusivat siis suomenlippu kuvioista magneettia.
Joo, sama juttu täälläkin, magneetit ja maraboun minttukrokantti on tosi kova juttu venäläisten keskuudessa. Samoin kaikenmoinen halpa turistikrääsä, mm. lumisadepallot, i love lapland mukit ja tavarat (vaikka asutaan itä-suomessa), ja jääkarhuavaimenperät. Suomessahan tunnetusti vaeltelee jääkarhuja joka nurkalla…
jess, venäjänkieliset asiakkaat on se syy miksi olen yhä asiakaspalvelussa 😀 ei sirkuksessakaan tarvi käydä 😀
eikös tax-free ostokset pidä pakata myyjän toimesta ja laittaa vielä teipit, eikä niin että asiakas laittaa ne itse johonkin pikkupussiin?
Hän pakkasi ne valmiiksi ennen siirtymistä tax free pisteelle, jossa kirjoitetetaan tax freelomake ja sinetöidään ostokset. Eli tax free pisteessä myyjä huolehtii asianmukaisesta teippauksesta. Asiakas saa pakata tavarat myös omiin pusseihin tai kasseihin, kunhan niissä on tax free yhtiön teipit.
Mä taas olen törmännyt siihen, että pitäisi venäjää puhua, englantia kyllä ymmärretään jotenkuten (?) mutta itse ei osata/haluta puhua… Loukkaannutaan kun ei ymmäretä! Näin Vantaalla ravintolassa…
Ihastuttavan paljon kuitenkin englanninkielen taito on lisääntynyt vuosien mittaan itänaapureillamme. Siis se ihan ymmärrettävän englannin taito… Silti ei ole pahitteeksi osata sana jos toinenkin venäjää, vanhempi ikäluokka tuntuu edelleen kielitaidottomilta. 🙂
Itänaapurit eivät minulle ole tulleet tutuiksi asiakaspalvelun merkeissä, vaan vapaa-ajalla.
Kaupunkini keskustassa kävellessäni tuli vastaan joukko turkiksiin pukeutuneitä venäläisrouvia, jotka pyysivät apua.
VR: Can you help?
M: Of course, what do you need?
VR: Where is big store?
M: …..uhhh, which store are you looking for?
VR: Big store! Shop!
Annoin sitten ohjeet lähimpään kauppakeskukseen (sarjassamme kävele sillan yli, käänny oikealle, kävele 100m, sijaitsee tien oikealla puolella) mutta rouva vain tuijotti hölmönä. Otin sitten kädestä kiinni ja johdatin koko porukan kauppakeskukseen jonka nähdessään rouvat ryntäsivät sisään iloisesti pulisten sanomatta sanaakaan minulle. 😀
Niin huonolla kielitaidolla kuin joillain venäläisillä on, ei kannattaisi lähteä reissuun ulkomaille. Heille kun sanoo, ettei puhu venäjää venäjäksi, niin alkavat vain puhua lujempaa. En siis ole huonokuuloinen, vaan en paljoa ymmärrä venäjää. Vähän hankalaa kommunikointia…
Entinen työkaveri, Venäjältä kotoisin, sanoi, että ovat asiakkaat tyhmentyneet. Kaikki pitää selittää ja kädestä pitäen näyttää.
ihan sama ku suomalaiset lähtee kanarialle ja kännipäissä huudetaan suomea osaamattomalle tarojilijaparalle aina vaan kovempaa ja kovempaa..