Kaupassa asioimisen vaikeus
Työskentelen keskikokoisessa lähikaupassa ja välillä tuntuu, että osa asiakkaista pitäisi laittaa suorittamaan jonkinlainen kurssi ja ”asiallisen asioinnin ajokortti” ennen kuin heitä päästää toteuttamaan itseään.
Tässä muutama esimerkki-aasi, jotka valitettavasti eivät ole keksittyjä ja jotka asioivat kaupassa viikottain…
Tarjoushaukka
Tarjoushaukka saapuu naama nurinpäin kauppaan ja kaukaa näen, että kohta jyrisee. Haukka on ostanut viilejä edellisellä viikolla ja häntä on kuuluma huijattu. Asiakkaan kuitin, äkäinen sättimisen ja edellisviikon tarjousten tarkastamisen jälkeen haukalle piti vain todeta, että valitettavasti hänen ostamansa viilit eivät olleet tarjouksessa mainittuja viilejä (eri valmistaja, erilainen pakkaus, tarjoukseen lukeutuvat viilit lueteltuna kissan kokoisin kirjaimin…). Tätä haukka ei suostu ymmärtämään vaan haukkuu minut, muun henkilöstön ja koko kaupan maan rakoon. Silti tarjoushaukka liitelee lähes joka toinen päivä kauppaan ja tekee saman tempun uudestaan.
”Haluan just sitä mitä ei oo” -tyypit
Koska kauppa jossa työskentelen ei ole mikään hypermarketti, niin myös tuotevalikoima on suppeampi. Silti paikalle pamahtaa tasaisin väliajoin 25-40 -vuotiaita kyselemään erikoisempia tuotteita, jotka löytyisivät varmasti parin kilometrin päässä sijaitsevasta jättimäisestä marketista. Kun ehdotat, että voimme tilata tätä kaukaasialaisten nunnien pullottamaa, eettisesti kestävää, vegaanista kalaliemen makuista energiavettä niin alkaa silmien muljauttelu ja tuhahtelu, koska litkua pitäisi saada just nyt. Samaan syssyyn valitetaan myös miten kaupasta ei löydy ikinä mitä olisi vailla. Tuotetta ei siis tilata valikoimaan. Seuraavassa kuussa tämä sama asiakas kuitenkin tulee taas kysymään josko nyt löytyisi.
Uusavuttomat
Ne asiakkaat, jotka seisovat maitohyllyn edessä ja kysyvät missä teillä on maidot.
Samaan ryhmään kuuluvat vanhemmat herrat ja rouvat jotka olevinaan etsivät jotain tuotetta ja pyytävät arasti apua. Kun menet auttamaan niin nämä tyrkkäävät A4-kokoisen ostoslistan kouraan ja vaativat, että teet ostokset heidän puolestaan. Ja ai mikä riemu syntyykään jos et tähän leikkiin lähde mukaan. Asia erikseen niiden asiakkaiden kohdalla jotka OIKEASTI tarvitsevat apua.
Lukutaidottomat
Osa asiakkaista yrittää jatkuvasti puskea kauppaan jo tuntia ennen sen avautumista. Kun itse pujahda sisään niin minuun luodaan murhaavia katseita vaikka siinä on syynsä miksi myyjät menevät valmistelemaan myymälän puolta ennen ovien aukeamista. Kaupan aukioloajat on teipattu isosti ikkunoihin, ne löytyvät netistä ja paikallislehdessäkin on viikottain näkyvillä ne perusajat samoin kuin esim. pyhäpäivistä johtuvat poikkeusaukiolot.
Lukutaidottomuus loistaa myös tarjoushaukkojen kohdalla. Jos tarjouksessa lukee, että vain 2 kpl/talous, ei koske tuotetta x, tarjous voimassa to-su tai, että tarjoustuotteita on vain erä, niin nämä lyhyet lisätiedot eivät tavoita asiakkaiden silmiä vaikka muuten tarjouksia metsästetään ja tavataan lehdistä pöksyt innosta täristen.
Ei ole myöskään myyjän vika jos olet nähnyt toisen kaupan tarjouksen jossain ja et suostu käsittämään miksi samat tarjoukset eivät päde S-ryhmän ja Keskon kaupoissa.
Piittaamattomat vanhemmat
Vanhemmat tulevat kauppaan lapsiensa kanssa ja alkaa armoton sirkus. Lapset näpelöivät hiekkaisilla ja kuolaisilla tahmatassuillaan paistopisteen tuotteet ja irtokarkit läpi, törmäilevät muihin asiakkaisiin ja myyjiin, syövät ostoksiaan ennen kassaa ja jättävät keräämiään tuotteita väärille paikoille ympäri kauppaa.
Vanhemmat joko lepertelevät ja yrittävät lahjoa pikkupirulaisiaan käyttäytymään edes hieman tai vaihtoehtoisesti vain kääntävät selkänsä ja luottavat ettei pikku-Vilhelmiina-Amadeus juokse päin 50 mariskoolia tai käy aukomassa pakastealtaiden vetokansia ja jätä pakasteita sulamaan. Näinhän ei voi millään käydä…
Tuttavalliset
Ne asiakkaat jotka jokaisella käynnillään etsivät sinut ja haluavat kertoa kaiken reissustaan kummin kaiman veljenpojan mökille. Small talk toki kuuluu työnkuvaan ja yleensä se keventää päivää, mutta kun jutustelu kestää yli vartin ja et pääse jatkamaan töitäsi niin se alkaa pänniä. Hyllyjen täytön yhteydessä höpöttely onnistuu hyvin, mutta kun yrität palvella myös muitakin asiakkaita ja tämä tuttavallinen random tantta vain jatkaa, jatkaa ja jatkaa…
”…vanhemmat herrat ja rouvat jotka olevinaan etsivät jotain tuotetta ja pyytävät arasti apua. Kun menet auttamaan niin nämä tyrkkäävät A4-kokoisen ostoslistan kouraan ja vaativat, että teet ostokset heidän puolestaan.”
Oikeastiko ihmiset vielä herran vuonna 2018 tekevät tällaista? Eikö tuollaiseen ole ihan avustajia saatavilla jos ei itse viitsi/kykene yhtä kauppareissua suorittamaan? Tai sitten ottaa naapurin, lapsenlapsen tai muun sukulaisen mukaan sinne tavaroita keräilemään.
Ymmärtäisin tuollaisen jossain kiireettömässä perähikiän pikkuputiikissa missä asiakas ja myyjä ovat vanhoja tuttuja, mutta en välttämättä tämän päivän supermarketeissa ja hypermarketeissa joissa jokaista tuotettakin on tarjolla niin montaa eri merkkiä, että varmasti menee vikaan jos lähtee asiakkaan puolesta hakemaan tuotetta, ohjeistuksenaan pelkkä sana ”juusto” tai ”pulla”.
Ei pakasteet sula jos vetokansi jää auki, ennen ei ollut kansia ollenkaan ja hyvin toimi.. kylmä ilma pysyy alhaalla.
Korvataan kaikki ihmiset roboteilla.
Uusavuttomuudesta: karma aiheuttaa joka kerta sen, että kun olen vartin harhaillut pienen maanosan kokoisessa jättimarketissa etsimässä jotain tuotetta, ja sitten lopulta kysyn myyjältä, niin tuote on AINA siinä myyjän vieressä hyllyssä 🙂