Kirjakaupan asiakkaat…

Kirjakaupassa on asiakkaina vaikka minkämoista hiihtäjää. Muutama esimerkki:

A: Oothan sä lukenu nää kaikki? Hehheh!
Joo tottakai. Koita siinä sit naurahtaa vitsiveikolle, kun olet kuullut saman jutun ainaki kaksi kertaa viikossa viimeiset 3 vuotta.

Osa tarjouskirjoista on usein liikkeen oviaukon ulkopuolella. Jos otat siitä kirjan ja kävelet rakennuksen muille kassoille niin minulle on turha rähjätä jos olet joutunut turhaan jonottamaan väärässa paikassa. Sitä sattuu usein että mennään väärälle kassalle mutta asiallinen saa olla.

En myöskään voi ottaa maksua vastaan lasinpesunesteestä, bensasta tai muumimukista, eivät ole meidän tuotteitamme.
En myöskään tule selvittämään miksi mittari ei anna sinulle bensaa.

Kun tulet sisään, niin tervehdin, tiedäthän että on kohteliasta vastata. Jos kysyn voinko auttaa, voit yhtälailla kohteliaasti vastata ettet tarvitse apua. Ihan rauhassa voi siis sanoa jotain, en ala mitään tyrkyttämään vaikka olisitkin ystävällinen.

Kun päätät ostaa kirjan, niin sinun ei tarvitse kaivaa sitä pinon alimmaista. Ne on kaikki ihan uusia. Ymmärrän jos et päällimmäistä ota mutta koko pinon kääntely ja vääntely on vähän liikaa jo. Jos olet ottanut jonkun kirjan ja päätätkin jättää ostamatta, voit viedä sen sinne mistä otitkin, tai antaa sen vaikka minulle tai kysyä jos et muista missä se oli. Siisteyden ylläpito kuuluu kyllä työhöni mutta tahallaan ei tarvitse sotkea.

Tuosta sotkemisesta, vaikket viivasuoraan laskisikaan kirjaa kädestäsi pinon päällimmäiseksi, niin älä sentään heittele tai pudottele niitä. Kirjat eivät myöskään ole pöytiä eivätkä tuoleja, älä siis laske kahvikuppiasi tai takamustasi niiden päälle. Tuskin haluat maksaa pinoa rikkinäisiä tai kastuneita kirjoja. Toivoisin myös ettet tulisi syömään jäätelöäsi tai juomaan kahviasi kirjakauppaan.
Myös lapsia saa vahtia, hekään eivät saa istua tai kiipeillä kirjojen päällä. Kirjoja ei saa myöskään laskea lattialle.

Ei, et saa paljousalennusta jos ostat viisi kirjaa. Tai mitään muutakaan alennusta, minä en hintoja päätä.

Ei, en vaihda rahaa, piste. Tarvitsen vaihtorahakassani itse. Enkä edes saa vaihtaa. Se nyt on vaan sääntö meillä, turha suuttua.

Kiitos ja anteeksi.
– kirjakaupan täti –

Jaa tämä tarina:

7 kommenttia

  1. Rappion Apostoli sanoo:

    Ei, älä kirjoita enää koskaan tällä tavalla, piste.

  2. MakeVinkkari sanoo:

    Joo, samaa mieltä. Jos kirjailijan lahjat on noin heikot kannattaa pysyä siellä kassalla ja jättää kynäilyt muille. Tämä sun tilitys/avautuminen on käytösohje muille. Egosentrisen paatoksesi lukeminen ei ole millään tavalla viihdyttävää, joten jatkossa voit tulostaa sen paperille ja nakata takkaan. Ole hyvä ja et saa anteeksi.

    • Anssi sanoo:

      Tähän voisi heittää pienen vinkin: kirjakaupan myyjät eivät ole kaikki kirjailijoita. Vähän sama kuten vaikkapa musiikkikaupan myyjät. He eivät ole kaikki muusikoita. Tai pelikaupan myyjät eivät välttämättä tee pelejä. Voi olla vaikeaa ymmärtää, tiedän.

  3. LAretsu sanoo:

    Ai kauheeta mikä ihmisiä vaivaa?? 😀 Tämä EI ole kirjailijoiden kerho, vaan täällä on tarkoituksena jakaa omia kokemuksiaan. Jos te ette voi sellaista lukea niin suosittelen jatkossa jättämään sivuston lukemisen kokonaan pois – itse ainakin viihdyn ja naureskelen kotona 🙂

  4. Oikolukija sanoo:

    Mikäs tuli kommentoijille ”Rappion Apostoli” ja ”MakeVinkkari”?

    Postauksen kirjoittajahan käytti hyvinkin sujuvaa ja ymmärrettävää kieltä. En ollenkaan ymmärrä, miten tässä tapauksessa häneen voidaan viitata sanoilla ”Jos kirjailijan lahjat on noin heikot kannattaa pysyä siellä kassalla ja jättää kynäilyt muille”.

    Ottakaa käpyset pois sieltä takaliston ja penkin välistä ja hymyilkää vähäsen 😉

  5. Niukunauku sanoo:

    Eka kommentoija on oikeassa. Tällainen elämäänkyllästynyt tyttöilynarina saisi jäädä iskelmiin tai Reginaan. Napakkuutta, kiitos.

  6. töpö sanoo:

    Alkaa pikkuhiljaa ärsyttää nää ’tervehdin, tarjoan apua, käyttäydy siis kohteliaasti takaisin tai olet aasiakas’. Onko tullut mieleen, että myös sosiaalisen kanssakäymisen pelosta körsivät joutuvat joskus asioimaan kaupoissa ymv. Ei se ole aina köytöstapojen puutetta tahi ylimielisyyttä, jos ei pysty itsestään repimään sitä tervehdystä tai muuta small talkkia mitä täällä näytetään vaadittavan ettei olisi aasiakas. Töykeys on juu asia erikseen, mutta voisi vaikka odottaa asiakkaan hakevan katsekontaktin tmv ennenkuin alkaa jo ovelta ahdistelemaan. Siinä ahdistuksesta kärsivä kääntyy mieluummin takaisin kuin tulee ostoksille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *