Kirjakaupan asiakkaat…

Kirjakaupassa on asiakkaina vaikka minkämoista hiihtäjää. Muutama esimerkki:

A: Oothan sä lukenu nää kaikki? Hehheh!
Joo tottakai. Koita siinä sit naurahtaa vitsiveikolle, kun olet kuullut saman jutun ainaki kaksi kertaa viikossa viimeiset 3 vuotta.

Osa tarjouskirjoista on usein liikkeen oviaukon ulkopuolella. Jos otat siitä kirjan ja kävelet rakennuksen muille kassoille niin minulle on turha rähjätä jos olet joutunut turhaan jonottamaan väärässa paikassa. Sitä sattuu usein että mennään väärälle kassalle mutta asiallinen saa olla.

En myöskään voi ottaa maksua vastaan lasinpesunesteestä, bensasta tai muumimukista, eivät ole meidän tuotteitamme.
En myöskään tule selvittämään miksi mittari ei anna sinulle bensaa.

Kun tulet sisään, niin tervehdin, tiedäthän että on kohteliasta vastata. Jos kysyn voinko auttaa, voit yhtälailla kohteliaasti vastata ettet tarvitse apua. Ihan rauhassa voi siis sanoa jotain, en ala mitään tyrkyttämään vaikka olisitkin ystävällinen.

Kun päätät ostaa kirjan, niin sinun ei tarvitse kaivaa sitä pinon alimmaista. Ne on kaikki ihan uusia. Ymmärrän jos et päällimmäistä ota mutta koko pinon kääntely ja vääntely on vähän liikaa jo. Jos olet ottanut jonkun kirjan ja päätätkin jättää ostamatta, voit viedä sen sinne mistä otitkin, tai antaa sen vaikka minulle tai kysyä jos et muista missä se oli. Siisteyden ylläpito kuuluu kyllä työhöni mutta tahallaan ei tarvitse sotkea.

Tuosta sotkemisesta, vaikket viivasuoraan laskisikaan kirjaa kädestäsi pinon päällimmäiseksi, niin älä sentään heittele tai pudottele niitä. Kirjat eivät myöskään ole pöytiä eivätkä tuoleja, älä siis laske kahvikuppiasi tai takamustasi niiden päälle. Tuskin haluat maksaa pinoa rikkinäisiä tai kastuneita kirjoja. Toivoisin myös ettet tulisi syömään jäätelöäsi tai juomaan kahviasi kirjakauppaan.
Myös lapsia saa vahtia, hekään eivät saa istua tai kiipeillä kirjojen päällä. Kirjoja ei saa myöskään laskea lattialle.

Ei, et saa paljousalennusta jos ostat viisi kirjaa. Tai mitään muutakaan alennusta, minä en hintoja päätä.

Ei, en vaihda rahaa, piste. Tarvitsen vaihtorahakassani itse. Enkä edes saa vaihtaa. Se nyt on vaan sääntö meillä, turha suuttua.

Kiitos ja anteeksi.
– kirjakaupan täti –

7 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *