Kummalliset kauppakäyttäytymiset

Mielestäni ihmiset voi ryhmitellä kymmeneen ryhmään sen mukaan, miten he käyttäytyvät kaupassa. Itse ainakin tiedän kuuluvani viimeiseen ryhmään, jonne väittäisin suurimman osan ihmisistä kuuluvan ainakin satunnaisesti. Siihen on syynsä, miksi kauppaan lähteminen vaatii välillä tahdonvoimaa ja potkuja takamukseen.

1. Jemmaajat. Tällä ihmisryhmällä on kapassa asioidessaan päämääränä piilottaa tavaroita mitä kekseliäimpiin paikkoihin. Ammattilais-jemmaajat suunnittelevat piilotuksia etukäteen ja saavat tavatonta tyydytystä siitä, kun he piilottavat esimerkiksi tamponipaketin jäätelöaltaaseen. Lisäksi on olemassa yllätysjemmaajia, jotka kesken ostoskierroksen tai kassalla tulevatkin siihen lopputulokseen, etteivät tarvitse jotain tuotetta. Silloin piilopaikat keksitään spontaanisti ja tarpeettomaksi käynyt tuote tungetaan pikaisesti lähimpään piiloon. Siihen, että kassalla kauppakassien päältä löytyy tavaraa, on siis syy.

2. Päättämättömät. Ihmisryhmän jäsenet voivat viettää kaupassa tunteja vertaillen kilohintoja, lukien sisällysluetteloa tai arvioiden ulkomuotoja. Päättämättömät todella näkevät vaivaa ostaakseen oikeanlaiset tuotteet, mutta silti he ovat yleensä myös ostoksiin tyytymättömimmät. Olisiko se kukallinen talouspaperi sopinut sittenkin paremmin keittiöömme? Päättämättömät saattavat kassalle vihdoin päästyään kääntyä kannoillaan ja aloittaa koko kierroksensa alusta.

3. Unohtelijat. Unohtelijat unohtavat asioita toistuvasti. Ensin kauppalista unohtuu kotiin. Sitten kassalla muistuu mieleen, että perunoita kauppalistalla ainakin oli ja juuri oman vuoron tullessa niitä lähdetään tuulispään tavoin hakemaan. Ja kun perunoiden kanssa ollaan vihdoin takaisin kassalla huomataan, että perunat olisi pitänyt vielä punnita. Yleensä päämääräänsä päästyään unohtelija muistaa, että kauppalista olikin kokoajan takin taskussa ja sitä läpikäydessään huomaa jälleen unohtaneensa jotain.

4. Raivottaret. Raivottaret jakautuvat ammattilaisiin ja amatööreihin. Ammattilaisraivottaret löytävät raivoamisen aihetta aina ja joka asiasta. Heillä on tarkka silmä ja he onnistuvat valitsemaan juuri sen keksipaketin, missä on yksi virheellinen keksi tai löytävät virheelliset kilohinnat tuotteista. Kauppareissut ovat heille tauotonta tuskaa ja niinpä he ovat ehdottomasti päättäneet tehdä siitä tuskaa myös muille ihmisille. Amatööriraivottaret taas ovat vain ihmisiä, joilla on huono päivä ja jotka purkavat huonoa päiväänsä väärään kohteeseen. Ääntä heistä saattaa kyllä lähteä yhtä paljon kuin ammattilaisista, joten korvatulpat ovat tarpeen.

5. Testaajat. Testaajat uskovat vahvasti neuvoon, ettei saa ostaa sikaa säkissä. Niinpä he kaupassa testaavat kaikki käsivoidelajikkeet, huulirasvat, suklaalevyt, ja kuumemittarit ennen käyttöä. Testikappaleita he varsin usein välttelevät, sillä eihän sitä ikinä tiedä, kuka on niitä aikaisemmin kokeillut. Niinpä he avaavat uudet tuotteet ja käyvät koko valikoiman läpi. Suosikkituotteensa valikoimasta löydettyään he vielä valitsevat käyttämättömän kappaleen ja jättävät oman testikappaleensa odottamaan seuraavaa varomatonta ostajaa.

6. Maailman vahvimmat. Tämä ihmisryhmä vastustaa koreja ja kärryjä, ja niiden sijaan luottaa käsiensä voimaan unohtamatta rautaista tasapainoa. Maailman vahvimmat tunkevat sylinsä mahdollisimman täyteen ostoksia ja lähtevät syli täynnä hoipertelemaan kohti kassaa. He ovat varsin vaarallisia, sillä melkein aina he arvioivat sylinsä tilavuuden ja tasapainonsa rautaisuuden vahvasti yläkanttiin. Ryhmän jäsenet kannattaa kiertää kaukaa, heidän läheisyydessään altistut lenteleville maidoille ja kaatuville ihmisille.

7. Pikabestikset. Kassan jonossa tai vaikkapa juustovalikoimaa ihmetellessä vierustoveri voi alkaa juttelemaan – mikä on usein varsin mukavaa. Kaikella kuitenkin rajansa. Siinä vaiheessa, kun kuulee tuntemattoman ihmisen liikavarpaasta, viimeisimmästä kännireissusta ja hankaavista alusvaatteista, on raja ylitetty jo kauan sitten. Muutamassa minuutissa voi saada tietoonsa paljon enemmän asioita, kuin olisi ikinä halunnut. Ja vaarana on, että juttu ei tunnu loppuvan lainkaan…

8. Kuhnaajat. Ihmisryhmä on sinänsä vaaraton, mutta jokseenkin hermoja kiristävä. Jokainen liike tehdään kuin hidastetussa elokuvassa vailla pienintäkään kiirettä. Raastavinta hermojen kannalta tämä ihmisryhmä on silloin, kun kassalla jonottaessa kuhnaaja päättää alkaa maksamaan 20 euron ostoksensa kolikkoina. Voit kaikessa rauhassa alkaa pelata angry birdsiä, olet siinä jonossa jonkin aikaa – retkituolistakaan ei ole haittaa.

9. Vauhtiveikot. Kuhnaajien vastakohta vauhtiveikot sen sijaan ovat vaarallisia. He näkevät kauppareissun kilpailuna aikaa vastaan ja raivaavat tieltään kaiken, mikä uhkaa hidastaa heidän pääsyään kassalle. Mystiset mustelmat, jotka ilmestyvät kauppareissun jälkeen selittyvät yhteentörmäyksellä vauhtiveikon kanssa. Vauhtiveikot käyttävät nimittäin luovasti hyväkseen kyynärpäitään, polviaan ja käsillä olevia lisäaseita, kuten pitsalaatikkoa.

10. Sekaiset. Sekalaiset ovat kaikista pahimpia. Sen sijaan, että heillä olisi vain yksi inhottava tapa kaupassa, on heillä niitä monta. Niinpä he saattavat rynnätä kaupan läpi tuulispäänä, kädet täynnä tavaraa, saada raivokohtauksia, kassalla huomata keskeisen asian unohtuneen, ryhtyä sitten ihmisten odottaessa päättämättömäksi testaajaksi ja lopulta kassalle päästyään kadottaa vauhdin kokonaan ja alkaa etsimään pankkikorttia mahdollisimman hitaasti.

– Minea –

Jaa tämä tarina:

5 kommenttia

  1. Hehee sanoo:

    Tämä oli totta ja niin hauska. Itse olen maailmanvahvin vauhtiveikko joka unohtelee välillä asioita. En ole päättämätön kuhnaaja enkä testaaja, mutta raivokohtauksen voin saada pahanapäivänä.

  2. hippiainen sanoo:

    2/3 ilmoittautuu 🙂 monesti huomaan, että kaupassa meni tunti ja 2 kassillista tavaraa tarttui mukaan, mutta silti se mitä alunperin lähdin hakemaan, unohtui…
    Joskus miussa on myös vauhtiveikon vikaa: juoksen kaupan läpi 10 minuutissa, loppuvaiheessa jopa ääriään myöten täyden korin kanssa 😀

  3. Lin sanoo:

    Ainoa mitä en ole koskaan ollut on 7. Ei ole tarvetta avautua ihan kaikesta. Muita olen sen sijaan välillä kokeillut, tosin raivoajana (miksi sanot ”raivotar”? eivätkö miehet muka raivoa? vai onko raivoaminen feminiinista toimintaa?) en huuda, olen vaan pikemminkin valittaja ja informantti niistä kilohinnoista yms.

    Testaajana otan kyllä sen testikappaleen mukaani jos valintani siihen tuoteeseen osuu. Välillä tuntuu että marketeissa ja muissa missä kosmetiikkaa on, pitäisi olla testerit ihan tavallisistakin dödöistä, shampoista ja suihkusaippuoista, koska näissä tuotteissa nimenomaan tuoksu on tärkeä eikä sitä ikinä näe pullon päältä. Lisäksi uutuuksia pakkaa sellasta vauhtia että mukana ei pysy kukaan.

    Ehkä useimmiten olen kuitenkin haahuilija. Yritän muistaa ja keksiä mitä piti ostaa, vertailen eri pinaattipussien laatua ja kilohintoja, katselen tarkkaan kummassa lauantaimakkarassa on enemmän lisäaineita jne jne. Tosin kun ryhmästä olen tietyn tuotteen löytänyt osaan valita sen vastaisuudessakin ilman uutta valintaprosessia. Ja auta armias jos paketissa on joku käännös- tai kirjoitusvirhe. Sitten lähtee nettipostia valmistajalle 🙂 — Muuten mitä raivostuttavaa on haahuilijassa/päättämättömässä? Kai siellä kaupassa saa viettää vaikka koko päivän jos haluja on? Miksi se ketään haittaisi? Eri asia on jos pitää kaikki tomaatit puristella läpi ennen kuin se oma löytyy tjsp. Tähän en kuitenkaan sorru. 🙂

    • Jojo sanoo:

      …..asperger? Ne naiset vaan tuppaa raivaamaan enemmän. Sori jos loukkaa hyperkorrektiuttasi.

  4. Takkutukkahippi sanoo:

    Vanhahan tämä on, mutta pakko kommentoida – loistava lista! Päättämtön ilmottautuu, Ihan sama mitä ostan, tutkin pakkausselosteet huolella, lasken kaloreita ja mietin pitkään mitä pyykinpesunestettä tai suihkusaippuaa ostan. Lisäksi asun pienessä kylässä, joten luonnollisesti kaupatkin ovat pieniä ja myyjät muistavat naamasta… Onneksi sentään ruokaostoksiani tehdessä ajattelen jo vähän etukäteen mitä ostaa! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *