Kuuntelun ymmärtäminen ja päinvastoin

Työskentelen sekä kahvilan kassalla että myyn bussilippuja.

Näitä tulee joka päivä luukulle:
“Onko tämä bussiasema?”
“Saako täältä ostaa bussilippuja?”

Siis mitä hittoa? Onko nykymaailma oikeasti mennyt siihen, ettei ihmiset enää osaa ajatella omilla aivoillaan.

1. Asiakas tulee tilaamaan Helsinki-Vantaalle lipun.
Minä: Meno vai meno-paluu?
A: Meno.
Selitän mahdolliset jutut, vaihdot yms sälän ja tulostan lipun.
A: Etkö sä tehnytkään menopaluuta?

2. Minä sanon: Lähtee laiturilta kuusi.
Asiakas: Selvä kiitos heihei.
Minä: Hei ja kiitos.
Asiakas: Niin miltä laiturilta se lähtee?

Laiturilta 100 ja yksi, tervemenoa Timbuktuun urpo. Opettele kuuntelemaan.

Pari kertaa kun joku on tullut tervehtimättä kassalle ja nakannut seutukorttinsa tiskille, olen pyöritellyt sitä käsissäni kuin suurtakin aarretta ja kysynyt, mitähän sille tehdään.
Murahdus. “No ladataan tietysti!” Anteeksi, kristallipallossa oli vähän sumua.

Liikkemme yhteydessä on pieni apteekki. Kyltit ja opasteet ja kaikki on näkyvällä paikalla, on perkele ledivaloja ja vaikka mitä. Siltikin 8/10 asiakkaasta pyörii kuin hyrrä keskellä lattiaa, eikä löydä liikettä. Vielä parempaa, tuovat reseptinsä luukulleni! Eikä ymmärrä, kun selitän, että apteekki on TUOSSA TEIDÄN SELKÄNNE TAKANA KOHTISUORAAN!

Ja sitten se pankkikorttikoneen käyttö…meidän koneet on kivikaudelta ja todella hitaita etenkin ruuhka-aikaan niin on se piru, ettei voi lukea mitä näytössä sanotaan vaan aletaan näppäilemään ja kiskomaan korttia keskenkaiken pois.

Vuoronumerosysteemi…huoh, se toimii pankeissa, virastoissa, kaupassa, infossa…Se ei toimi meillä. Kukaan ei ole koskaan nähnytkään vuoronumerolaitetta. Eivätkä osaa lukea numeroita. Ne tuijottaa vuoroin lappua ja vuoroin taulua. Kaikkein parhainta on se, että kello neljän ruuhkassa maanantaina/perjantaina jäät haahuilemaan numerosi kanssa jonnekin ja sitten ryntäät hätäpäissäsi tiskille kahdenkymmenen ihmisen jälkeen, kun hoksasit yhtäkkiä vuorosi menneen.

Ja ne selän takana huohottajat. Jos palvelen asiakasta tiskillä, minä päätän palvelutilanteen asianmukaisiin kohteliaisuuksiin ja hyvän matkan toivotuksiin. Siltikin näitä urpoja riittää, jotka puoliksi tunkevat itsensä tiskille vielä kun edellinen asiakas seisoo ja kerää rahojaan tms.(vaikka olisivat tajunneet ottaa vuoronumeron) ettei VAAN kukaan etuile.

Oi ja nuoriso on parhainta! Pissisneidit tulevat ostamaan bussikorttia ilman että tietävät missä asuvat, mihin kulkevat tai paljonko se maksaa. Eivätkä sitten loppujen lopuksi löydä oikeaa rahaa (miten vaikea summa 60€ sitten onkaan) Yritäpä sitten vääntää rautalangasta asiaa, kun ne tuijottavat sua kuin sonni uutta veräjää.
Plus sitten ne kenellä on hirveä kiire luukulle, kysyvät jotain ja kun alan vastaamaan, ovat puoliksi menossa ovesta ulos ja hokevat “joo okei joo okei joo okei”. Eli kuuntelemisen jalo taito on selvästi unohtunut.

– Capoena –

One Comment

Leave a Reply to Suokalmu Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *