Kyllähän sen kioskinmyyjän pitäisi historia tuntea

Olen töissä eräällä saaressa sijaitsevalla majoitus- ja retkeilykeskuksella. Kyseisellä saarella on aikoinaan asunut eräs historiallinen merkkihenkilö (mm. hänen kotitalonsa on yhä pystyssä ja sitä pidetään museona).

Itse olen virallisesti siivooja, mutta tuuraan kahdesti viikossa kioskivuorolaista. Ja sattuipa tässä taannoin sitten seuraavanlainen tapaus:

Kassalle tulee vanhempi mieshenkilö, joka katselee vähän aikaa ympärilleen ja alkaa sitten selittää miten hyvin hän tuntee tarinan tästä saaremme kuuluisasta asukkaasta, mutta valittelee samalla sitä, ettei hän tiedä millaista elämä on ollut siihen aikaan, kun tämä mies eli (eli 1800 -luvun loppupuolella).

Aasikas kysäisee sitten seuraavaksi: “Onko täällä kirjallisuutta aiheesta?”

Esittelen hänelle uusinta kirjaa (mies ei sitä edes selaa, vilkaisee vaan avonaista kirjaa pöydällä) ja alkaa sitten ärhentelemään, että kyllä hän kaiken tuon jo tietää, mutta minkälaista se elämä silloin oli. Menen vähän hämilleni, mutta onnistun kuitenkin sanomaan, että enpäs tuota tiedä, kun en ole asiaan perehtynyt.

Aasiakas alkaa siinä melkein huutamaan, että kyllähän se sinun pitäisi tietää, kun täällä töissä olet. Sitten mies vilkaisee kelloa ja alkaa huutamaan siitä, että kohta hän myöhästyy laivasta minun takiani. Siinä vaiheessa saan sanottua, että laiva lähtee viiden minuutin päästä ja siihen kyllä ehtii, jos lähtee nyt. Mies vaan mulkaisee pahasti ja katoaa sitten paikalta.

Että näin. Kyllähän sen kassaneidin pitäisi se historiakin tuntea. Että voi herra käydä seuraavan kerran sitten kysymässä vaikka keittäjältä tai talonmieheltä, että jos heillä olisi vaikka enemmän yleissivystys hallussa.

– TheHobitti –

4 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *