Laboratoriokäynnillä
Usein tuntuu siltä, että aasiakkaat tarvitsisivat ohjekirjan laboratoriossa käymistä varten.
1. Laboratoriohoitaja ei tiedä kuka olet. Kerro henkilötunnuksesi ennenkuin alat ihmetellä onkohan lääkäri sejase laittanut tämänjatuon lähetteen. Henkilötunnuksella tarkoitamme sekä syntymäaikaa (päivä, kuukausi ja vuosi) että tunnusosaa. Käsittämätöntä miten vaikea asia tämä voi olla monille ihmisille.
2. Älä laske laukkuasi tai kävelykeppejäsi sen käden alle, josta haluatte näytteet otettavan. Ne ovat hoitajan tiellä.
3. Älä kurottele käsivarttasi kohti hoitajaa, joka vielä desinfioi käsiään. Tarvikkeetkaan eivät ole vielä valmiina. Lisäksi näytteenottokärryissämme on pyörät. Siirrämme kärryn kätesi viereen ja haluamme kätesi tuolissa olevalle tuelle. Sähläämisestäsi ei ole mitään apua.
4. Jos alat yllättäin pumpata kättäsi juuri kun hoitaja on aikeissa pistää neulan suoneen, on suuri todennäköisyys että neula ei osu. Pysy paikallasi!
5. Älä huitaise kättäsi kaksinkerroin heti kun neula on poistettu suonesta. Hoitajalla on vielä neula kädessään eikä hän halua sinun huitaisevan omaa kättäsi siihen. Vielä vähemmän hän haluaa saada itse neulasta huitomisesi takia.
6. Miksi ihmeessä pumppaat kädelläsi kun neula on jo poistettu suonesta? Haluatko pistokohdan vuotavan? Pumppaaminen ylipäätään on useimmiten aivan turhaa.
7. Älä kerro typeriä vitsejä. Kaikki on jo kuultu.
8. Älä väitä vastaan asioissa, joista laboratoriohoitaja varmasti tietää sinua paremmin kuten näytekuljetusten aikataulut, näytteen säilyvyys, tulosten valmistumisen kesto jne jne.
9. Lääkäritkin voivat olla väärässä. Laboratoriotutkimusten suhteen he ovat sitä useinkin. Et tee meihin vaikutusta inttämällä lääkäri Urpo Pösilöisen sanoneen niinjanäin, kun se nyt vain ei pidä paikkaansa.
10. Ei, me emme voi ottaa lisäksi hemoglobiinia, kolesteroliarvoja tai mitään muutakaan kokeita, joihin sinulla ei ole lähetettä. Lisätutkimusten tarpeesta voit keskustella lääkärisi kanssa tai mennä otattamaan vaikka kaikki haluamasi ”olisi kiva tietää” -tutkimukset yksityisen lääkäriaseman laboratoriossa omalla kustannuksellasi.
11. Laboratoriomme ei ole osa terveyskeskusta, vaikka se samassa rakennuksessa sijaitseekin. Me emme mm. näe potilastietojanne emmekä voi varata teille lääkärin soittoaikoja. Emme myöskään tiedä onko lääkäri sejase vielä töissä vai kenties kesälomalla.
12. Laboratoriohoitaja ei ole lääkäri, farmaseutti eikä edes röntgen- tai sairaanhoitaja. Me emme voi neuvoa teitä lääkityksenne tai esimerkiksi haavojenne hoidon suhteen, ette voi tulla meille keuhkokuviin emmekä me voi siirtää tähystysaikaanne. Ei kuulu koulutukseemme/työnkuvaamme. Olette LABORATORIOSSA.
13. Laboratoriohoitaja ei myöskään ole selvänäkijä. Emme tiedä verensokeriarvoanne pelkästään katsomalla veriputkea. Viivakooditarratulostimesta ei myöskään juuri tulostunut kaksi sekuntia sitten otettujen verikokeiden tuloksia.
14. Laboratoriohoitaja ei ole tilannut tutkimuksiasi eikä pakottanut sinua tulemaan näytteenottoon. Kyse on SINUN terveydestäsi, eikä se ole laboratoriohoitajalta pois jos et halua jotain tutkimusta tehtävän. Olet paikalla vapaaehtoisesti ja vapaa myös poistumaan. On siis aivan turhaa kiukutella ja uhota.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä loputtomiin riittää aasiakkaitakin.
Ja kuinka yksikään näistä tapauksista oli aasi? Olisiko peiliin katsomista?
No aloitetaan vaikka kohdasta 1, henkilötunnus.. Mikähän se sitten on, jos ei esim 140589-xxxx? Tai tuo ”käden pumppaaminen,” niin, että meinaa neulasta saada.
Voin kuvitella työn julkisen puolen labrassa, missä ilmeisesti ajat ovat viiden minuutin välein ja asiakasvirta loputon. Ihmiset toistavat samoja hölmöyksiä kuten kaupan kassallakin, mutta luulevat aina olevansa ensimmäisiä jotka sanovat asiasta. Jokaista pitäisi kohdella yksilönä, tyhmine kysymyksine kaikkineen, mutta samojen asioiden toisto päivästä toiseen kyllä syö ihmistä yllättävän paljon.
Juuri näin. Myös samat asiakkaat toistavat samoja hölmöyksiä uudelleen ja uudelleen, eli ei auta vaikka asiakasta neuvoisi ystävällisesti joka kerta. Toki fiksuja ja ihaniakin asiakkaita on olemassa 🙂
nämä listat ovat tylsiä….
Ei ole kerta eikä toinen kun aasiakas istuu penkkiin ja sanoo tulleensa verikokeisiin. Siinä sitte kysellään ensiksi kelakorttia tai henkilötunnusta ja tarkastellaan lähetteitä. Pääsääntöisesti kyseessä ovat nyt iäkkäämmät henkilöt. Lähetteitä löytyy muutaman kuukauden säteellä useita ja monesta eri paikasta (esim. terveysasema, kirurgian ja sisätautien polit tms), mutta yksikään lähete ei osu juuri kyseiselle päivälle. Labra kysyy tietysti, että mihin kokeisiin asiakas tulee ja suora vastaus on verikokeisiin (no shit?!). Seuraavaksi tiedustellaan, että mistä lähete on tehty, johon asiakas päääsääntöisesti vastaa en tiedä. Kysymykseen kuka on lähettänyt labraan, asiakas tokaisee lääkäri. Salapoliisityöskentely jatkuu: ”Missä se lääkäri fyysisesti oli kun hän teidät labraan käski? Oliko terveysasemalla, yksityisellä, sairaalassa?” Vasta näiden tenttausten jälkeen aasiakas alkaa avaamaan taustaansa. Missähän kohtaa aasiakas miettii, että kyllä tämä labraan täti varmasti tietää kuka hän on ja mitä vaivoja on kun hän vaan nenänpäätään näyttää ovenraosta…
Pitäisiköhän sitä järjestelmää vähän päivittää. Ja teitä & lääkäreitä kouluttaa? Tietokoneaikaa eletään kuitenkin….
Vika ei ole tietojärjestelmässä, näytteenottajassa eikä lääkärissä. Jos vaihtoehtoja on useampi niin vain asiakas (tai saattaja) voi kertoa mitä kokeita varten hän on tullut.
Täytyy sanoa että tässä kun on opiskellut labrahoitajaksi ja käynyt asiakaslähtöisyyden tunneilla, niin moni kohta näistä tuntuu siltä, että vika on asiakaspalvelussa, eikä asiakkaassa. Itekin tässä nyt huomannut kuinka vähän jostain laboratorion toiminnasta on aiemmin tiennyt. Tietysti se nyt varmaan ärsyttää kun samat asiat toistuvat kerrasta toiseen, mutta labrassa kävijät eivät oikeasti vain tiedä asioista.
Ps. itestä on aivan todella ärsyttävää, kun terveyskeskuksessa käydessä vaikka kysytään syntymäaikaa. Sitten kun sen kertoo niin kysyjä hetken katsoo odottavasti ja kysyy sitten että nii mikä oli loppuosa.. eli tarkoitti henkilötunnusta. Anteeksi vaan mutta minusta syntymäaika ja henkilötunnus ovat eri asia.
nyt opin jotain uutta. en oo tiennyt että labra ei kuuluu terveyskeskukseen? mutta ei oo kyllä ketään semmosta ikinä myös kertonut…
Hii, parastahan näille ovat äitini kaltaiset neulapelkoiset – pökertyvät tiedottomiksi neulan nähdessän, helppoja ’saaliita’ siis! 😀 Vai miten se meni? 😀
Täysin tyhmä lista. Itse olen 44-vuotias ja käynyt laboratoriossa verikokeessa pari kertaa koko elämäni aikana. Mistä minä voin tietää, että sinne mennään: ”Päivää. 150173-xxxx”. Kyllä minä sanon: ”Terve. Minut lähetettiin tänne” ja OLETAN, että asiakaspalvelija ottaa tilanteen haltuun ja kysyy itse nimeä ja kelakorttia, jota toki olen jo ojentamassa hänelle. Enpä ole viitsinyt koskaan ajatella, että sairaalan labran henkilökunta ei ole sairaalan henkilönkuntaan kuuluva sairaanhoitaja. Minulle ne kaikki samaan massaa. Ei nappaa tittelit.