Lonkerot hakusessa
Työskentelen erään pienemmän kunnan baarissa. Monenlaista on tullut vastaan mutta yksi ärsyttää yhät paljon joka kerta.
Useamman kerran on tullut asiakas (joskus sama asiakas) tilaamaan tiskiltä giniä. Ensimmäinen reaktioni on että ihanko pelkkää giniä? Raakana? No kyllä vain. Kysyn tietenkin laitetaanko jäillä vai ilman? haen viskilasin kun en oikein tiedä mihin muualle tunkisin 4cl giniä. Kaadan ginin lasiin. Tässä vaiheessa kuuluu kauhea huuto että enhän minä mitään viinaa tilannut!! Hetken töllättyäni kerron että, itseasiassa kyllä tilasitte. Giniä. Ihan raakana vielä.
– No ei kun mää haluan sitä lonkeroa!! Gini lonkeroa!
Asiakas huitoo raivoisasti kaapissa näkyvän original lonkeron suuntaan. Ei kai siinä sitten.
Pari kertaa olen yrittänyt selittää että vaikka kirjaimet g, i ja n näkyvät suurempina pullossa, ei tuotteen nimi ole gin. Kuten selvästi näkyy. Ei ole tähän mennessä uponnut tajuntaan.
Jotenkin ihmiset kuvittelevat että jos he kutsuvat jotakin väärällä nimellä, kaikki muutkin ymmärtävät sen samalla nimellä. Multa on tultu ostamaan seutulippua, ja kun ilmoitan hinnaksi 5,50€, niin tulee kauhea huuto siitä että miten Helsingin seutulippu voi maksaa noin paljon… No eihän se Helsingin _sisäinen_ maksakaan, kun taas _seutu_lippu maksaa.
Off-topic, mutta Helsingin matkalippukonsepti on kyllä kokonaisuudessaan niin fiasko kuin olla voi, ehkäpä uusi järjestelmä toi selkeyteen parannusta (vaikka nopeudessa menetettiinkin). Vanhalla järjestelmällä ulkopaikkakuntalaisen oli mahdotonta tietää, pitääkö portilla painaa nappia 3, 2, L vai 1 (ja kyllä, ne ovat lukijassa juuri tässä järjestyksessä), puhumattakaan siitä että tätä on lähes mahdotonta tehdä yhdellä kädellä.
No älä muuta sano! Minä olen käyttänyt pääkaupunkiseudun julkista liikennettä kohta 20 vuotta, enkä vieläkään tiedä, mitä se L edes tarkoittaa ja mihin pääsee kolmosta painamalla :DDD
Ilmeiseti Cassie ja Nakke3 eivät osaa Googlata tai ymmärrä lukemaansa, sillä kirjoittamalla Googlee hankusana ”HSL vyöhykkeet” löytyy kyllä tietoa asiasta. Esimerkiksi tämä linkki: https://www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/matkakortti/matkakortin-kayttaminen/vanha-kortinlukija
Siltä varalta, että ette jatka avata tuota linkkiä, laitan myös tähän listan eli
1 = SISÄINEN eli vain Helsinki TAI vain Vantaa TAI vain Kirkkonummi TAI Espoo+Kauniainen-yhdistelmä TAI Kerava+Sipoo-yhdistelmä
2 = SEUTU eli yhdistelmä Helsinki+Espoo+Kauniainen+Vantaa
0 = RAITIOVAUNU eli kelpaa vain raitiovaunuissa
L = LÄHIALUE eli Muuten sama kuin kohta 2, mutta ei kelpaa Helsingissä
3 = KOKO ALUE eli Helsinki+ Espoo+Kauniainen+Vantaa+Kerava+Sipoo+Kirkkonummi
Eli jotta laitetta voidaan käyttää oikein, matkustajan täytyy ensin kaivaa esiin puhelimensa, jonka avulla hän voi googlettaa laitteen ohjeistuksen?
En puolusta huutajaa, olisi voinut vaikka varmistaa, että pyytää oikeaa lippua. Eikä lippujen hinta ole kuljettajien hallinassa muutenkaan.
Mutta! Helsingin lippujen nimet ovat jo itsessään ihan perseestä. Seutulipulla pääset liikkumaan myös helsingissä, mutta lähiseutulippu 2:lla ei pääse. Lähiseutu kuulostaa siltä, että se on se mikä on lähellä, mutta eipäs olekaan. Nämä ovat saman hintaisia. Lähiseutulippu kolmoseen ei voi sekoittaa, koska se on kuitenkin kalliimpi. Lisäksi jos sattuu olemaan idiootti ja ostelee vääriä lippuja ja on kovin pahoillaan siitä, niin saa helposti murinaa sieltä kuljettajien puolelta. Useimmiten Helsingissä kuljettajat ovat niitä, joilla on naama norsunvitulla, eikä pienintäkään halua auttaa vaikka kuinka kauniisti anelisi apua. Toisaalta ymmärrän, koska varmasti näkevät ihan liikaa idiootteja liikenteessä, mutta ehkä katkeroitumisen mennessä liian pitkälle voisi harkita vaikka alan vaihtoa.
Ps. on niitä mukaviakin tyyppejä tullut vastaan, mutta harvemmin.
Tai, että riittää kun haluamaansa tuotetta kuvailee yhdellä sanalla. Kummeksuvia katseita kun kysymys ”onks teillä missä keitot” herättää itsessäni ensimmäisenä tarkentavia kysymyksiä, että tarkoittaako keitto nyt tällä kertaa pussikeittoa, purkkikeittoa, eineslihasoppaa tai kenties valion mansikkakeittoa.
Mutta oma ehdoton suosikkini on kuitenkin se, että tullaan kysymään tuotetta, että ”onks teillä sitä semmosta” jonka jälkeen alkaa armoton käsien viuhtominen etsimänsä tavaran kuvailua varten, kun ei kysyjä oikein itsekään tiedä miten sitä kuvailisi. Ööö, joo tota…
Ny osu kyl hermoon mulla ja rankasti. Suomen julkiset on niin paskasti informoitu kun olla ja voi, Helsingissä saa ettiä sitä sun tätä esitettä ennenkun löytää bussi/metrokartan, funtsii mitä ne liput maksaa, mistä semmosen saa käsiinsä. Ja jos nimet ei ole sen kuvaavammat kun ”sisäinen/seutu/lähialue/koko alue” niin miten helvetissä kukaan Hyvinkäätä kauempaa tullut ny tietää mille noista alueista Pasilat, Espoot ja Tikkurilat sun muut kuuluu?? ’Seutu’ nyppii kaikkein pahiten, se on niin epämäärinen määrittely ellet kykene nimeämään ja paikallistamaan Helsingin ympäristön kuntia ja kaupunkeja. Vitut sanon minä.
Sama tunkkanen asenne tällä baarimikolla. Moka tapahtuu ”useasti” mutta on kuitenkin itse liian typerä robotti kyetäkseen lukemaan tilannetta senkään vertaa ettei edes tule mieleen varmistaa puhutaanko aidasta vai seipäästä, vaan kyselee sen sijaan että jäillä vai ilman.
En tiedä, olenko keskimääräistä älykkäämpi henkilö vai mistä johtuu, mutta tähän mennessä ei ole tullut vastaan kaupunkia, jonka joukkoliikennettä en olisi osannut käyttää, mutta ehkä tämä johtuu siitä, että tapaan lukea netistä ohjeet etukäteen ja jopa ymmärrän sen, mitä olen lukenut. Jos en tiedä, missä joku paikka sijaitsee, yleensä Google kertoo myös sen, mutta taas pitää osata luetunymmärtämisen taito. Mutta ainahan voi kävellä, se tuskin on kenenkään älylle ylivoimaista.
Täytyy näin ohimennen todeta yleisesti, että Suomessa suurin osa ravintola- ja baarityöntekijöistä tuntuu olevan jotenkin ihmeen nihkeitä, ylimielisiä ja elämäänsä kyllästyneen oloisia. Eli asiakasta ollaan heti tylyttämässä jos tämä ei osaa sanoa oikeita sanoja oikealla äänenpainolla. Olen huomannut asian nyt asuessani reilun vuoden Espanjassa, jossa yleensä kyllä asiakaspalvelun nimissä ollaan valmiita tekemään lähes mahdottomasta mahdotonta eikä olla tyyliin ”lounas loppui 5 minuuttia sitten eli ei ole mahdollista saada enää” ilman, että kipaistaisiin katsomassa vaikka se keittiön tilanne. Siihen sitä jäädään sit notkumaan laiskasti tiskille. Tosin täällä myös asiakkailla on käytöstavat paremmin hallussa ihan kulttuurisista syistä mutta samalla osataan olla tosi vaativia ja se on ihan ookoo eikä aiheuta silmienpyörittelyä.
No joo, GIN on tosiaan aika selvästi korostettuna Originalin etiketissä ja juomassahan käytetään Giniä. Original on myös varmasti yksi suosituimpia alkoholijuomia suomessa. Ehkä näissä tilanteissa pääsisi helpommalla jos aluksi varmistaa asiakkaalta kumpaa hän oikeasti haluaa.
Tästä tuli samantapainen tilanne mieleen kahvilassa…:D
A: ”Latte ilman maitoa”
M: ”Siis, haluatteko espresson? Vai soija-/kauramaitolatten?”
A: ”Siis hä…?!?? MAIDOTON latte!!!”
M: ”No ilman maitoa se olisi se espresso, mutta sitten löytyy soijamaitoa ja kauramaitoa… voitte itse valita, mitä haluatte?”
Sama virsi jatkuu ilman vastausta, kunnes nostan soijamaitopurkin pöydälle ja kysyn, että tehtäisiinkö siis kahvijuoma tällä tuotteella? Asiakas tuijottaa minua tyrmistyneellä ilmeellä ja tiuskaisee: ”MITÄ TUO ON?! Minä haluan LAKTOOSITTOMAN latten!?!??”
Ai, anteeksi! Olisihan se pitänyt arvata…! 😀 Ymmärrän, että voi mennä ajatus ja sanat sekaisin, mutta tämänkaltaisia tilanteita on useamminkin käynyt. Siltikään en lähde asiakkaan puolesta arvailemaan mitään varsinkin, kun kyseessä voi oikesti olla allergia, ettei voi syödä soijaa, kauraa tai lehmänmaitotuotteita… On se tosiaan jännä että kristallipallon tulisi aina olla kiillotettuna. 😀
Näitä on paljon. Kyllä ne oppii tuotteet oikein kun rupeat ton gininkin rahastamaan niiltä. Jallucolaa tilattiin joskus pelkkänä jalluna ja valkovenäläistä valkkarina. Breezerit oli bacardia jne.
Valkkari on ollut valkoviiniä luultavasti 1500-luvulta asti. 😀 Itsekin tuohon törmännyt. Yksi huippuaasi kerran tilasi myös rommikolaa mut piti kuulemma vaihtaa rommi ”johki kirkkaaaseen.” Toinen helmi tuli kyselee: ”mitä paukkuja teil o?” Sitten vielä mummukka joka vaati kertomaan n. 100 myynnissä olevan oluen erot… Lopulta halusi pienen keskioluen hanasta ”kauniiseen jalalliseen lasiin”. Tätä voisi jatkaa loputtomiin.
Juu, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Samaa kastia kun nää perähikiän kantakuppilassa keksityt ”huippudrinkit” ja kun niitä ei kaupungin yökerhossa saakkaan sillä nimellä. ”Miten niin sä et tiedä mitä tulee Munapäähän?!!? Sehän on vodkaa, tuoremehua ja colaa! Pitäiskö sun mennä takas kouluun” Tosi tapahtuma jokusenn vuoden takaa yökerhoduunista.
On muuten kerran tullut itsekin tilattua valkovenäläinen valkkarina, kaatoivat viiniä ja hetken hölmistynyt ilme naamalla kunnes baarimikko selvensi, maksoin sitten nauraen viinin ja muistin seuraavaksi tilata ihan sen valkovenäläisen :’)
Näitä asiakkaita jotka eivät tiedä ginin olemassaolosta vaan luulevat että sana ”gin” tarkoittaa ainoastaan lonkeroa kyllä näyttää riittävän.
Miksi pelkän raa’an ginin tilaaminen aiheuttaa aina hämmennystä baarimikoissa? Se on hyvää.
No jos useamman kerran tapahtunut, ehkä voisi kysyä ginin tilaajilta: Raakaa giniä vai longdrink? Kumpi pitäisi olla juomien asiantuntija, baarimikko vai asiakas?
Kyllä asiakkaan kuuluu tietää mitä on tilaamassa.
Ja mistä vetoa, että aasiakkaat raivoat ”kyllä minä tiedän mikä gin on!” ja muutama painokelvon haukkumasana perään… Tietenkin tilaavat silti väärän…
Muuten, kirjoittaja kysyi, haluavatko aasiakkaat ginin raakana, joten tuon kysyminen ei todennäköisesti auta.
Ja niitä painokelvottomia sanoja ei kuulu kun eteen tulee väärä juoma. Asiakas ehkä ihmetteli kysymystä että raakanako? ”Kyllä, en ole ennenkään lonkeroa lantrannut.”
Kun kerran myyjänä tiedät erehdyksen mahdollisuudesta, mikset tee mitään varmistaaksesi että oikea juoma tulee.
Luetko tätä sivustoa tai pidät korvat auki ja kuuntelet, mitä ihmiset sanovat toisilleen tai aspoille (hehän eivät ole enää ihmisiä…) kun tapahtuu moka tai erehdys. Varsinkin jos vika on itse aiheutettu.