Matti myöhäset
Ravintolan aukioloajat lukee selvästi ovessa, josta käyt sisään. Samassa ovessa lukee myös että keittiö sulkeutuu puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.
Sitten aasiakas marssii viittä vaille tiskille ja huutaa kovaan ääneen että täälläkö ei raha kelpaa, piip mikä palvelija sinäki kuvittelet olevas! Eihän siinä kauaa mee, äkkiä teet nyt vaa! -kun yritän selittää että valitettavasti keittiö on jo suljettu ja kokki lähti jo.
Ja toinen hyvä on kun aasiakkaat tietää tasan tarkkaan milloin ravintola suljetaan, mutta istua pönöttää ja kysyy että mikäs kiire tässä on, valmiissa maailmassa. -kun odotat vain heitä, jäljellä olevia asiakkaita poistuvaksi, jotta pääset kotiin lasten luo hetkeksi ennenkuin heidän täytyy käydä nukkumaan. Asiakaspalvelijalla ei ole omaa elämää!
Tuttu juttu myös kaupoissa, etenkin ostoskeskuksissa. Laitat kaupan ovet kiinni ja alat laskea kassaa niin eikö siellä ole jo joku urpo oven takana hakkaamassa että ”etsä nyt vois vielä myydä, ei tässä mene ku minuutti mä ihan tosi tarviin ton tavaran”…
Joskus yrittävät tuota hotellissakin, keittiö kiinni, kokki poissa, laitteet pois päältä. Tulevat sitten respaan että hei tyttö, käypä tekemässä heille jotain syötävää. Kas kummaa, kun sitä syötävää ei tule. Totean noille useimmiten että sitä mun sotkua ei syö kukaan, en edes minä. Loppuu ainakin ruuankysely.
Kyllä näiden aukioloaikojen suhteen osaavat ravintolatkin olla aaseja. Muistuu mieleen tapaus, jossa saavuin työkaverini kanssa Helsingin keskustassa sijaitsevaan ravintolaan puolitoista tuntia ennen sulkemisaikaa ja meidät ajettiin hyvin tylysti ulos sanoen, että keittiö on mennyt kiinni jo aikaa sitten. Äänensävy ja sanavalinnat olivat sellaiset, että kävi hyvin selväksi, että meitä pidettiin idiootteina koska emme tienneet tästä hyvin poikkeuksellisesta käytännöstä sulkea keittiö tunteja ennen sulkemisaikaa normaalina arkipäivänä. Tietenkään asiasta ei ollut mainittu halaistulla sanalla ravintolan kotisivuilla, ovessa eikä missään muuallakaan mistä keksin tietoa etsiä.