Mitä kysymyksiä
Työskentelen siis ruokaravintolassa ja tuli mieleen muutama hauska esimerkki erinäisistä kysymyksistä joita asiakkaat esittävät:
A:anteeksi, onhan tämä majoneesi laktoositonta?
M: majoneesi ei sisällä maitotuotteita, joten, niissä ei myöskään ole laktoosia.
A: mutta jotkut majoneesit sisältävät.
M: silloin se ei ole majoneesia, majoneesi koostuu pää piirteittäin kananmunasta ja öljystä. (tekis mieli vastata ajatus hiipii päähän: ”eiku se kana oli vesi kuurilla juuri ennen kun se muni munansa, joten ei niihin maitoa ole mennyt”)
toinen esimerkki:
asiakas saapuu siis A-oikeuksin varustettuun ruokaravintolaan, jossa toimii mm. arkisin lounas + normi ala carte-listatarjoilu.
A: anteeksi, mutta saako teiltä kahvia? (mielessä herää ajatus ”ei valitettavasti saa”)
M:juu tokihan meillä kahvia on =)
kolmas esimerkki:
A: paljon maksaa olut?
M: sen ja sen verran.
A: entä siideri?
M: sen ja sen verran.
A: entäs valkovenäläinen?
M: se on se hinnasto suoraan sun nenäsi alla, mutta sen ja sen verran on valkovenäläinen.
A: paljon lonkero on?
M: o.O …(wtf)sen ja sen verran…jne jne koko lista suurin piirtein läpi samaa rataa…
näitähän on x)
– just –
ei voi sanoa muuta ku että PERUS 😀
Tästä oli jo vanhalla sivustolla keskustelua: jos henkilö on tottunut kauppojen majoneeseihin, niin on ihan ymmärretävää kysyä tuosta laktoosista. Kaikissa ravintoloissa majoneesia ei nimittäin tehdä itse… Kannattaisi vähän ottaa asioista selvää ennen kuin kuvittelee olevansa asiakkaita fiksumpi.
Tuohan on ihan normilause turkulaisille, että saako teiltä kahvia. Turha sitä ihmetellä. Kohteliaampaa kuin töksäyttää ”yksi kahvi, kiitos”, ajattelevat.
Mua on pitkaan arsyttanyt, kun naa aasiakkaat eli maanvaivat tulevat ravintolaan ja kysyvat onko teilla ruokaa.
Toinen idioottinen tilaustapa on, kun ne nayttavat sormella ja tilaavat ma otan tan. Onko se niin saatanan vaikeeta sanoo pihvi raneilla kiitos.
Tai sit 2 henkee ankee 6 hengen poytaan, lounas aikana. Ai etta ma oon nauttinut, kun oon saanut heittaa ne siita helvettiin.
Mut 26 vuoden jalkeen mulla palo hermot naiden idioottien paimentamiseen ja sain saikkua 1,5 vuotta ja opiskelen uuden ammatin. Ihanaa, kun ei tarvii enaa kusipaita vahdata.
Siis oliko kahvia vai ei? Mieli sanoo yhtä ja suu toista..