Muuttohommien ihanuutta

Olin aikoinani tekemässä muuttohommia kaupungin toimesta ja vaikka asiakaskunta oli yleensä aika sekalaista, sujuivat muutot yleensä niinkun piti. Yksi rouva kyllä oli käytökseltään ja vaatimuksiltaan niin outo että siitä pitää kertoa tarkemmin.

Tämän kyseisen rouvan tavarat sijaitsivat varastofirman tiloissa keskellä kaupunkia ja ikävä kyllä, vesivahinko oli kastellut suurimman osan niistä. Tämä olisi voinut ainakin osittain selittää rouvan käytöksen, mutta käsitykseni mukaan hän oli käyttäytynyt jokseenkin yhtä oudosti aiemminkin muuttoapua tarvitessaan.

Rouva teki ja vaati muunmuassa seuraavaa, sekalaisessa järjestyksessä ja jatkuvalla toistolla:

-Meidän olisi pitänyt sitoa hänen tavaroitaan auton katolle että niitä olisi saanut kuljetettua kerralla enemmän. Muuten hyvä, mutta:

1), olimme pääasiassa liikkellä pakettiautolla jossa ei ollut minkäänsortin kattotelinettä tai mitään muutakaan kiinnityspisteitä ja tämä päti myös kaikkiin muihinkin autoihimme,

2) varasto sijaitsi kerrostalon alakerrassa joten auton katon ja varaston katon välillä oli noin 10-20 cm maksimitilaa,

3) varaston sijainti oli sellainen että auton ajaminen ulos varastosta ja tavaroitten lastaaminen katolle olisi ollut käytännössä mahdotonta häiritsemättä muuta liikennettä huomattavasti vaikka kaksi edellistä seikkaa eivät olisi tehneet tätä mahdottomaksi.

-Meidän olisi pitänyt pakata tavarat hänen vaatimalla tavallaan. Edelleen ymmärrettävää, mutta kuten sanottu, iso osa tavaroista oli kärsinyt vesivahinkoa joten normaalisti ne heitettäisiin menemään eikä kärrättäisi paikasta toiseen.

-Tavaroitten kunnosta huolimatta rouva vihjaili jatkuvasti että yrittäisimme varastaa hänen ikivanhoja, läpimärkiä tavaroitaan, muunmuassa minua syytettiin siitä että olisin varastanut hänen seinävaatteensa. Ymmärrän kyllä että jotain tämänsuuntaista olisi voinut kuvitella ryhmämme sekalaisesta olemuksesta mutta jotain rajaa hei.

Onneksi rouva alkoi tulla järkiinsä kun häntä tarpeeksi monta kertaa muistutettiin hänen vaatimuksiensa ja syytöksiensä kohtuuttomuudesta ja kun pomomme kutsuttiin paikalle toteamaan hänen tavaroittensa kunto (joka myös ehdotti kuvaamaan hänen tavaroitansa ennen kuormaa pakatessa ja kun se oli purettu jos varkaussyytökset jatkuivat), hän tajusi sentään pyytää anteeksi käytöstään jälkikäteen.

Jaa tämä tarina:

2 kommenttia

  1. Tandefeldt. sanoo:

    Valitettavasti joillekin aasiakkaille ei perusteltu logiikka uppoa mitenkään. Oman kategoriansa muodostavat pakkomielteiset aasit. Tässä sentään aasi tajusi lopulta realiteetit.

  2. Jonottava Nöyrimys sanoo:

    Saattaa olla joku avohoitopotilas, jolta on jäänyt lääkkeet ottamatta. Muinoin naapurinani oli eräs lievästi paranoidia skitsofreniaa sairastava mummo. Huonoina päivinä kertoi levottomia mielikuvitustarinoita muista naapureista. Ja varmaan minustakin selkäni takana. Parempina päivinä hän oli oikein herttainen tapaus.

Vastaa käyttäjälle Tandefeldt. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *