Oikean kokoiset kengät
En ole nähnyt täällä ennen kirjoituksia kenkäkaupasta ja haluan nyt jakaa asian, joka on varmasti monelle kenkämyyjälle tuttua. Asiakas tulee liikkeeseen ja löytää kengät joita haluaa sovittaa jalkaansa. Kun kengät on jalassa ja niillä on hetki kävelty, niin aina on näitä tapauksia kun kysyvät, miten paljon varpaille kuuluisi olla tilaa. Aikuisille ei tietääkseni ole olemassa mitään yleistä mittaa minkä verran kengässä kuuluu olla tilaa varpaille. Niin paljon/vähän kuin itsesta tuntuu hyvältä, eikö? Sitten on näitä asiakkaita kun näyttävät, missä kohtaa se oma varvas on ja kysyvät onko tämä hyvän kokoinen. No varmaan, jos se itsestä hyvältä tuntuu niin eikö se silloin ole hyvä? Ja sitten on vielä näitäkin, kun haluavat että myyjä kokoilee missä kohtaa se asiakkaan varvas siellä kengässä. Tässä kohtaa itse kyllä yleensä mietin, että etkö sinä hyvä ihminen (välillä 60-80-vuotias Aasiakas) itse tiedä missä se varvas siellä on ja minkä kokoinen kenkä sinulla kuuluu olla? Ja tosiaan nämä asiakkaat eivät ole mitään pikkulapsia, vaan teineistä ihan mummoksi ja papaksi asti. Aina ei silti voi tietää minkä kokoiset kengät kuuluu ostaa, vaikka kenkiä olisi jo 80 vuotta jalassa pitänyt…
-S-
Mitä hyötyä myyjästä sielä kaupassa on jos asiakas on itse kenkien ammattilainen? Suu kiinni ja tee työsi.
Kyllä kenkämyyjän pitäisi omasta alastaan tietää ja aika perussettiä on opastaa oikean kokoisten kenkien hankinnassa. Tuntuu, että myyjät eivät nykyään tiedä myymistään tuotteista tuon taivaallista ja/ tai eivät ole edes halukkaita asiakkaille tuotteista kertomaan.
Taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen Miss Piggyn kanssa samaa mieltä jostain. 😀 Mutta tällä kertaa menee kyllä ammattitaidottomuuden, tai sitten piittaamattomuude/viitseliäisyyden piikkiin. Ymmärtäisin jos kyseessä olisi vaikkapa Prisman myyjä joka ei välttämättä tiedä kengistä sen enempää kuin asiakaskaan, mutta kuten muutkin ovat jo maininneet niin kyllä erikoismyymälässä täytyy tietää omistatuotteista ja olla valmis auttamaan asiakkaita ongelma tilanteissa…
Tässä pitää tietää mikä ero on myyjän tietämyksellä ja asiakkaan tietämättömyydellä. Jos asiakas haluaa koon 42 kengät on myyjän tietämystä ohjata hänet koon 42 kenkien luo. Jos asiakas vetäisee kengät jalkaansa ja kysyy myyjältä: Onx nää niinq IHQhyvät?, Mitä se myyjä voi tuohon vastata? Mutta Ms Piggy onkin tämän sivuston tunnetuin trolli jonka mielestä aasiakas on aina oikeassa ja kaikki Suomen myyjät ovat vähintään idiootteja.
Jos esittää oman mielipiteensä on trolli?
Itsellä vaihtelee kengän koko 39-41 (jopa42) ihan kengän mallista ja valmistajasta riippuen. Lisäksi se, että mulla on todella eri kokoiset jalat, tekee kenkien ostamisesta välillä haastavaa. Olen muutaman kerran sen virheen tehnyt, että olen jotain kenkäkauppiasparkaa häiriköinyt työssään ja yrittänyt saada apua siihen mikä koko olisi ehkä paras minulle (esim. kysymällä, että kumpikohan on TÄMÄN mallisessa kengässä parempi/huonompi; se, että toinen kenkä on JUST hyvä, mutta toisessa ottaa varpaat kiinni kärkeen vai se, että toinen kenkä on hieman iso ja toinen pyörii jalassa kun on NIIN iso).
Omasta mielestäni erikoismyymälässä (mikä erikoistuu yhteen tuoteryhmään) myyjän pitäisi tietää edes jotain perusjuttuja, kuten millainen lesti sopii minkämalliseen jalkaan, kokojen verrannollisuus eri malleissa tai se onko minkämallisissa kengissä millainen hyvä ”ilmaväli” (pitkittäis/leveyssuunnassa) yms. niin, että jos asiakas pyytää apua ei se tee heti automaattisesti asiakkaasta AAsiakasta.
Tuntuu kyllä nykyään (Suomessa) aika monessa liikkeessä olevan niin, että myyjän ainoa tehtävä on osata lyödä se tuote kassaan, herranjestas jos asiakas menee olettamaan, että myyjä tietäisi tuotteesta enemmän kuin asiakas itse ja pyytäisi apua 🙁
Tää ny on taas enemmän myyjän epäpätevyyttä, kuin aaseilua. Mulle on aikanaan opetettu, että peukalon leveys pitää jäädä tilaa. Jos joku vanhempi henkilö tätä noudattaa, voi hänen olla joskus vaikea tätä itse kokeilla, varsinkin seisten. Vielä 10v sitten, kun kenkämyyjät vielä auttoivat eivätkä vain norkoilleet, he tekivät tämän ”sormimitoituksen” oma-alotteisesti. Eli jos iäkkäämpi asiakas, niin hän on oppinut oikeaan palveluun.
No jos tämän tyyppiset kysymykset ärsyttää niin huhhuh. Kyllä minun mielestäni asiakas saa kysyä kengän koosta, varsinkin jos kenkämallissa on käytetty materiaaleja jotka venyvät helposti. Asiakas ei aina tiedä sitä mikä sinulle on itsestäänselvää töissä.
Tuntuu olevan taas melkoinen trollien kansakunta tämän kertomuksen kommentoijat. Eiköhän se ole aasiakkaan omaa tyhmyyttä, jos ei tiedä mikä tuntuu hyvältä jalkaan ja mikä ei. Ei kuulu myyjän vaatimuslistaan lukea asiakkaan ajatuksia!
Aina voi sanoa perusjuttuja, että varpaat eivät saisi kävellessä (edes alamäkeen) ottaa kengän sisäosiin kiinni tai tulee helpolla varpaisiin rakkoja. Vaikka ei ollakaan Kiinassa niin varsinkin vanhat naiset kannattaa huomioida, he ovat usein tottuneet ostamaan liian pieniä kenkiä ulkonäkösyistä, tiedä sitten miksi. Samaten jos varpaat eivät sivusuunnassa mahdu mukavasti olemaan, vaan kengät hankaavat tai työntävät niiden asentoa sisäänpäin niin sekin aiheuttaa helposti jalkavaivoja.
Varpaan tunnustelusta sanoisin itse suoraan, että parhaiten sen tuntee itse, että ottavatko varpaat kiinni mihinkään kengän sisällä. Ja kannattaa kokeilla molemmissa jaloissa, koska jalat ovat aina jonkin verran eri kokoa. Varpaan paikka vs. kengän ulkopinta kun ei tuota asiaa kerro.
Vetäisen tähän vielä diabetes-kortin. Kansansairautemme 2-tyypin diabetes aiheuttaa muiden ikävien oireiden lisäksi myös tuntopuutoksia jalkoihin., sen lisäksi myös verenkierto on huonoa ja jalkoihin syntyneet rakot yms. paranevat äärettömän hitaasti jos ollenkaan. Tämän takia oikeankokoiset, hankaamattomat kengät ovat diabeetikolle äärimmäisen tärkeät! Vanhalla tai lihavalla ihmisellä kumartuminen ja varpaiden paikan tunnusteleminen voi olla mahdotonta. Asiansa osaavan kenkämyyjän kyllä pitäisi tämä tajuta.
Välillä näitä juttuja lukiessa tulee mieleen, että miksi kaupoissa ym. enää edes on myyjiä tai mitään muutakaan henkilökuntaa. Ruokakaupassa ei saisi kysyä tuoteen sijaintia, kenkäkaupassa ei saisi kysyä kenkien ostoon liittyviä kysymyksiä eikä kahvilassa kysyä mitä tuote sisältää… Jossain mennään metsään ja lujaa, kun palvelua kaipaava asiakas on nykyään automaattisesti aasi.
Ja ihan vain tähän julkaisuun liittyen; koskaan en ole omatoimisesti kokeilemalla ja valikoimalla löytänyt niin hyviä kenkiä, kuin asiantuntevan kenkämyyjän avustamana. Harmi, ettei monessakaan paikassa enää saa sellaista palvelua, että kenkiä tuodaan asiakkaalle sovitettavaksi jalan tyypin perusteella. ”Tässä ois nää meidän kävelykengät, että näistä voit katella” on yleisin vastaus.
Nyt voitais vaan herätä ja tunnustaa se tosiasia, että työnantajat eivät kouluta nykyään enää myyjiä. Ja nimenomaan tästä kouluttamattomuudesta johtuu se, että myyjät turhautuvat, kun he eivät ”ammattilaisina” osaa neuvoa asiakasta. Asiakkaat, jotka eivät itse ole tehneet myyntityötä, ovat täysin tietämättömiä myyjän kouluttamattomuudesta työhönsä ja täten myös turhautuvat. Ja kun turhautunut myyjä yrittää parhaansa neuvoa turhautunutta asiakasta, syntyy sivusto nimeltä aasiakas.net. Kaupan alalla työnantajat olettavat työntekijöiden kouluttavan itse itsensä (oli kyse kenkien tai vaatteiden istuvuudesta, kosmetiikkatuotteista jne.) On myymälöitä, joiden valikoimiin kuuluu vaatteita, kenkiä, alusvaatteita, kosmetiikkaa ja vaikkapa koruja. Firmalta itseltään ei tule mitään informaatiota myymälään lähetetyistå tuotteista. Työntekijöiden sopimukset ovat 20h/viikko tai alle, eikä tuotekohtaisia koulutuksia ole koskaan. Miten voit siis olettaa saavasi asiantuntevaa palvelua?
On asiakkaan vastuulla löytää kengät jotka hänelle sopivat, ei myyjän. Myyjä voi kertoa erilaisista kengistä, ja kenties suositella erityistapauksille vaikkapa pohjallisia ym. Jokaisen jalka on tosin erilainen, ja luulisi nyt aikuisen tietävän miltä se oma jalka näyttää ja mikä kenkä siihen sopii.
Vähän niinkuin menisit kaupassa ihmettelemään minkä kokoinen paita sinulle menee päälle. Katso vaikka siitä päälläolevasta se koko, ja osta samaa kokoa. Yllättävän toimiva tapa, tämä.
Tai vaikkapa sänky. Menet kyllä ihan ammattilaiselle selvittämään mikä patja sinulle sopii, mikäli peruspatjat eivät käy. Sitten kun tiedät mikä sopii, osannet jopa valita sen oikean sieltä kaupasta. Ei sen myyjän tehtävä ole tuntea miten reuma vaikuttaa jalkoihisi tai skoliosis selkääsi. Hänen tehtävänään on, nimestäkin päätellen, myydä.
Ennenaikaan (80-luvun alussa ainakin) kenkäkaupassa myyjät kokeilivat aika usein, missä ne asiakkaan varpaat ovat. Josko sieltä olisi jäänyt mummoille ja papoille mieleen?