Oletetaan pahinta

Työskentelen pienessä kahvilassa, mikä tuntuu tekevän merkittävästä osasta asiakkaita epäluuloisia.

Yhtenä osana meidän valikoimaamme ovat hodarit, jotka ovat syy miksi monet vakioasiakkaat tulevat, joten haluamme pitää niiden tason korkealla. Tämä ajatuksena tuntuu olevan käsittämätön monelle asiakkaalle, jotka olettavat että kun taulussa lukee “hodari” se tarkoittaa jauhonakkia ja pullamössöleipää.

“Huolsikalla maksaa vaan euron! Kamalat kirskurihinnat.”

Merkittävä osa asiakkaista ei myöskään “uskalla” ottaa täytteeksi majoneesia, koska eihän me tietenkään säilytetä sitä oikein. He eivät halua saada ruokamyrkytystä. Eikä näin pienen paikan henkilökunta voi oikeasti tietää miten cappuccino tehdään tai milloin ruokaa voi vielä myydä. Myös oletetaan että kaikki tuotteet ovat kuitenkin ylijäämiä edelliseltä päivältä.

Ja mihinkään tähän ei ole meidän kahvila syyllinen. Joka päivä on tuoreet tuotteet tarjolla, ja jos leipiä on eiliseltä jäänyt yli, ne on aina selkeästi merkitty. Työntekijöillä on vähintään parin vuoden työkokemus (vastuutehtävää kun hoitavat, jos ovat yksin vuorossa).

Viimeisimpänä ihan tältä päivältä:

Asiakas: “Laita sitten ihan vähän vaan ketsuppia ja sinappia.”

Minä: “Okei.”

A: “Siis ihan vähän.”

M: “Joo, joo. Totta kai.”

A: “Eiku oikeesti. Mä kävin eilen ostamassa huoltoasemalla, ja se tyttö uitti koko hodarin kastikkeissa.”

Eihän nämä tietenkään niitä pahimpia Aaseja ole, mutta on se aika aasimaista lähteä siitä pohjaolettamasta, ettei rahalleen saa vastiketta ja tietenkin palvelu on pohjaluokkaa.

Kirjoita kommentti

Kommentoi ensimmäisenä!

avatar
wpDiscuz