Toisilla ei ole kiirettä

Teen töitä pienessä kaupassa, joka on vähän syrjemässä ja käytän paikallisliikennettä työmatkoihin. Kauppa on suhteellisen myöhään auki, joten toisinaan joudun pyytämään ystävällisesti asiakkaita pitämään hiukan kiirettä sulkemisajan lähellä, jotta kerkeäisin viimeiseen bussiin.

Eräänä iltana kävikin niin, että asiakas tuli vain muutama minuutti ennen sulkemisaikaa. Asiakas pahoitteli, että tuli niin myöhään ja vakuutteli, että tekisi ostoksensa nopeasti. Totesin hymyillen, että toki tänne voi vielä tulla, onhan kauppa vielä auki.

Seurasin kassalta käsin, kun asikas kierteli kaupassa ja lopulta pysähtyi lihahyllyjen eteen pohtimaan ja pohtimaan ja pohtimaan…

Kun kello oli minuuttia yli sulkemisajan:

M: ”Voisitteko ystävällisesti pitää kiirettä, kello on jo yli 11 ja mun täytys keretä bussiin?”
A: ”Joo sori hirveesti, mä tuun ihan just.”

Asiakas jatkaa silti lihahyllyn tuijottelua suhteellisen rennon oloisesti, ja kun kun kello oli 5 yli 11, topuuttelin asikasta uudestaan. Tämä sai asiakkaan jalkoihin vähän liikettä, kunnes hän pysähtyi pakastimien kohdalle ja kysyi:

A: ”Onks teillä sitä uutta jäätelöä mitä mainostettiin telkkarissa?”

Tässä kohtaa meinasi alkaa kärsivällisyys loppumaan, mutta koitin säilyttää ammattitaitoni ja totesin vain:

M: ”Kaikki jäätelöt mitä meillä on ovat siinä näkyvillä.”
A: ”Okei, en mä sit ota.”

Asiakas alkoi lähestyä kassaa, ja huokaisin hiljaa helpotuksesta, kunnes hän teki äkkikäännöksen toiselle käytävälle, ja alkoi etsiä TISKIHARJOJA. ”Siinä ne ovat vatsan korkeudella”, totesin hiukan huulta purren.

Tämän jälkeen asikas latoi ostokset hihnalle, ja ryntäsi vielä karkkihyllylle, eikä taaskaan ollut minkään maailman kiirettä. ”Onks teillä sitä yhtä salmiakkia” ja muita kysymyksiä sateli, ja koitin yhä muistuttaa, että kauppa on jo suljettu ja minulla alkoi olla todella kiire.

Kassalla asikas vielä havahtui tarvitsevansa pyykinpesuainetta (keskellä yötä?!), johon totesin, että eikö se pyykin peseminen voisi odottaa huomiseen. Vastahakoisen oloisesti asikas myönsi, että vissiin voisi.

Loppu hyvin, kaikki hyvin: juoksemalla kuin hullu ehdin hilkulla viimeiseen bussiin.

– Ideakas –

Jaa tämä tarina:

3 kommenttia

  1. qwda sanoo:

    Tällaisia asiakkaita varten myyjillä pitäisi olla oikeus voimatoimiin.

    • Pekka sanoo:

      Ei siinä voimatoimia tarvita vaan jämptiyttä olla palvelematta sulkemisajan jälkeen.

  2. Noraaa sanoo:

    Joo tossa vaiheessa olisin sanonu stop ihan heti kaikrlle. Kun suljetaan nii suljetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *