Uudenvuoden raketit

Työskentelen isossa marketissa, jossa oli uudenvuoden lähestyessä ilotulitemyynti. Raketit piti maksaa rakettipistettä lähinnä oleville kahdelle niille varatulle kassalle. Sen lisäksi, että ihmiset olivat kovin tuohtuneita, kun eivät voineet maksaa ilotulitteitaan kaupan toisen pään kassoille, tuottivat muutkin turvatoimet ongelmia.

Turvallisuussyistä raketteja ei saanut nostaa suoraan kassahihnalle, vaan ne nostettiin korissa. Tämä oli ilmaistu mahdollisimman selkeästi kyltissä kassan alussa. Asiasta sai kuitenkin asiakkaille huomautella tasaisin väliajoin. Paras tapaus oli keski-ikäinen mies, joka alkoi raketteja nostella hihnalle. Minulla oli edellisen asiakkaan rahastus kesken, joten pikaisesti huikkasin hänelle kassan päähän ”Raketit hihnalle korissa, kiitos!” Hän nosti katseensa ja mulkaisi minua, keräsi rakettinsa takaisin koriin ja siirtyi selkäni taakse toiselle kassalle. Jäin vain miettimään, miksi?

Jaa tämä tarina:

3 kommenttia

  1. läre sanoo:

    Raketit hihnalle nostanut mies saattoi kuulla tai ymmärtää sanasi väärin, tai sitten pahoitti mielensä huikkaisustasi. Aspa-hommissa auttaa tosi paljon se, että tiedostaa ihmisten olevan eritasoisia herkkyydeltään. Silloin parhaimmillaan osaa olla stressaamatta ”oudosta” käyttäytymisestä. Tosin siihen auttaa usein myös elämänkokemuksen tuoma viisaus, jollaista ei itsellänikään ollut vielä 20+ ikäisenä aspahommissa. 😉

  2. Tero sanoo:

    Se ratkaisee paljon miten asian sanoo, ei pelkät sanat.

  3. Lalli sanoo:

    Kannattaa muistaa sekin, että joskus asiakas saattaa olla huonokuuloinen. Monesti kun kuulo huonontuu, sitä saa kuulla niin paljon ”mähän sanoin että…” ”etkö sä taas kuule” yms. lauseita että kynnys kysyä ”anteeksi mitä, en kuullut” nousee niin, että alkaa arvaamaan mitä toinen sanoo ja joskus arvaus menee pieleen. Kaikki ei ole aina sille toiselle ihmiselle, tai aspalle, suunnattua ”mielenosoitusta”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *