Yleistä ärsyttävää
Olen ollut ravintola-alalla töissä useamman vuoden ja nähnyt siis kaikenlaista. Työtehtäviäkin minulla on ollut laidasta laitaan, suurtalouskokin töistä ravintolan tarjoilijan ja kahvilan työntekijän työtehtäviin. Tällä hetkellä olen töissä hotellin yhteydessä olevan ravintolan salilla tarjoilijana. Ravintola-ala on tuntunut aina siltä omalta jutulta, mutta aina yhtä ihanat aasiakkaat ovat pari kertaa saanet harkitsemaan alan vaihtoa…. Haluaisinkin tässä listata muutamia asioita, jotka helpottaisivat mielenterveyteni säilymistä hieman pitempään.
1) Kun olet asiakkaana, ODOTA VUOROASI. Palvelen sinua heti, kun minulla on aikaa. Tarjoilijoilla on kyky hahmottaa asiakkaiden tulojärjestys jopa ilman vuoronumerosysteemiä. Jos olen ohjannut teidät pöytään, ettekä osaa heti sanoa esim. ruokajuomia, tulen hetken päästä kysymään niitä uudelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että kiertelen palvelemassa muita asiakkaita, (jotka ovat tulleet ennen teitä!) tai ohjaan juuri saapuneita pöytiin. Jos olen yksin salilla, tai siellä näyttää olevan tungosta, pyydämme teiltä kärsivällisyyttä, emme välttele pöytäänne ollaksemme ilkeitä. Odottelu ei myöskään oikeuta teitä omatoimisuuteen! Jos esim. punaviinit ovat ”esillä” hyllyssä salin puolella, se EI oikeuta ottamaan pulloa hyllystä itse, kun palvelussa kestää… Kaikenlainen hihasta nykiminen myös tietenkin hidastaa työntekoa. Kysymyksiin vastaaminen ja asiakaspalvelu kuuluvat toki tarjoilijan työtehtäviin, mutta jos näät, että olen viemässä annoksia / juomia pöytiin, en voi ottaa vastaan muita tilauksia. Olen toki huomioinut sormen heiluttelut ja muut ilmeilyt ja reagoin niihin heti, kun ehdin.
2) KUUNTELE, mitä sinulle kerrotaan. Jos esimerkiksi kysyt menusta lisätietoja, vastaan niihin mielelläni ja parhaan osaamiseni mukaan yhteistyössä keittiön kanssa. Jos olen ollut yrityksessä vasta vähän aikaa töissä, eikä minulle ole pidetty menukoulutusta, en osaa vastata suoraan kaikkiin kysymyksiisi, vaan joudun selvittämään ne keittiöstä. Tämä ei tietenkään ole asiakkaan vika, mutta toivoisin, että kysymykset esitettäisiin kerralla. Ei niin, että joudun juoksemaan keittiön ja salin väliä, vaan kun et älyä kysyä esimerkiksi kaikista annoksista kerralla soveltuvatko ne tiettyyn dieettiin. Ja jälleen kerran pyydän kärsivällisyyttä, jokaisen annoksen läpikäyminen on aikaa vievää puuhaa. Se ei myöskään anna aihetta tuohtumiseen, jos en tiedä kaikkia annosten raaka-aineita. Jos myös sanon, että meillä on esimerkiksi yksi kasvisvaihtoehto, se tarkoittaa että niitä on yksi. Keittiö ei ole ”tilaa mitä haluat” tyyppinen, vaan sieltä löytyy tietyt raaka-aineet, joista voidaan valmistaa tiettyjä annoksia. Jos lista ei miellytä, emme voi valitettavasti valmistaa jokaisen lempiannosta. Allergiatapauksissa tottakai joustamme ja muutenkin, mutta pääsääntöisesti lista-annokset ovat ne mitä ovat.
3) RAHALLA EI SAA KAIKKEA, mitä haluat. Vaikka olisit kuka tahansa julkisuuden henkilö, ihan millä tahansa meriiteillä, en voi muuttua automaatiksi, josta saa nappia painamalla kaikenlaisia juomia / ruokia / palveluita. Juomapuolella meiltä löytyy suhteellisen kattavasti erinäisiä viinoja, likööreitä, mixereitä ja niin edelleen. En voi kuitenkaan taata, että voin tehdä lempidrinkkisi, varsinkin jos et tiedä edes sen nimeä, saati mitä siihen tulee. ”Ei oo rahasta kiinni!” tyyliset lausahdukset voit myös jättää ulko-oven kylmemmälle puolelle. Jos meillä ei ole juuri sitä ja sitä viskiä, niin sitä ei vaan ole. Viinilistallakin näkyvät selvästi viinit, joita voin myydä laseittain ja mitkä myydään pullotavarana. Minä en voi siihen asiaan vaikuttaa sen enempää kuin sinäkään. Jos viiniä myydään pulloittain, et voi ostaa ”puolikasta pulloa”. Et voi myöskään ostaa mitä tahansa palveluita, joita juuri sillä hetkellä haluaisit. Poroajeluja järjestetään tiettyinä päivinä, tiettyinä kellonaikoina. Ei tänään, eikä tällä kellon lyömällä, ei tässä ravintolassa. Ei.
4) OPETTELE YLEISET KÄYTÖSTAVAT, jos kukaan ei ole niitä sinulle vielä 20/30/40/50 ikävuoteen mennessä muistanut opettaa. Ravintolaa ei tarvitse paskoa täyteen. Pöytäliinat ovat kyllä pyyhittävissä / vaihdettavissa, mutta se ei silti tarkoita, että ne kerjäisivät kaikenlaista puklia ylleen. Jos käytössä on leipälautaset, käytä niitä. Servettejä on jokaiselle asiakkaalle käytössä tietty määrä. Älä hamstraa niitä aamupalapöydästä 25 kappaletta ja jätä 22 käyttämättä. Älä myöskään ota valmiiksi taiteltuja (ja kalliimpia) lounas- / illallisservettejä sivupöydältä. Jos jokin tuote ei kuulu etukäteen varaamiisi / maksamiisi ruokailuihin (esimerkiksi limpparit) se ei tarkoita, että voit ottaa niitä vapaasti hyllystä. Voit maksaa ne heti tai siirtää ne huoneen tai mökin laskuun. Elä luule, etten näe pöydässä olevia maksamattomia limpparipulloja. Jos esimerkiksi päivällinen tarjoillaan buffet-pöydästä, (alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka omissa pöydissään) se tarkoittaa että päivällisajan alkaessa voit siirtyä pöytään ja aloittaa ruokailun. Hyvien käytöstapojen mukaista ei ole, että hengailet hotellin aulassa ja napsit syötäviä esim. jälkiruokapöydästä, vaikka ne sinulle kuuluisivatkin. Ruokailupöydät ovat syystäkin erikseen.
Huh, kyllä helpottaa pieni avautuminen. 🙂 Tässä oli muutamia asioita, mitkä näin äkkiseltään tulvivat mieleen. Kyllä sitä joka päivä aina näkee kaikenlaista uutta.
Jatkoa seurannee jonain päivänä..
– Ravintola-ala vie sydämeni (ja järkeni) –
