Kärsimätön asiakas
Eräänä kesänä, tulin töihin tekemään purkuvuoron elikkä en voinut olla kassalla kun en saanut rahalipasta. Keskipäivällä tuli pitkä jono, joten kassalla oleva työkaverini joutui kutsumaan toista kassaa ja kesti vähän aikaa ennen kuin toinen myyjä tuli kassalle.
Silloin olin purkamassa tavaroita rauhassa kun joku äkäinen keski-ikäinen nainen mulkoili minua vähän aikaa (olin silloin noin viiden metrin päästä hänestä ja tunsin hänen polttavan katseensa), sitten hän liikutti etusormeansa (eli minun piti tulla hänen luokseen).
Ensin luulin, että hänellä on kysymys tai jotakin, joten kysyin kohteliaasti, ”Miten voin auttaa?” mutta hän sanoi mulle kireästi, ”Tuutkos sie kassalle?!!!!?” Hän sanoi sen niin kuin en olisi ymmärtänyt miten paha tilanne oli jo ja olisin pitänyt juosta kassalle jo ajat sitten.
Vastasin, ”Tuota, en voi koska ei mulla ole edes lipasta. Oota vähän aikaa kunnes toinen myyjä tulee kassalle. Kohta se tulee.”
Hän mulkoili vielä ja sitten kääntyi selkäänsä. Parin sekunnin päästä toinen työkaveri tuli kassalle.
Teki mieli sanoa hänelle, ”Kuules, ei kuka vaan voinut olla kassalla vaikka ne olikin työvuorossa koska jokaisella myyjällä on oma tunnuslukunsa.”
Onneksi harvoin tulee tämmosia asiakkaita.
– hyvät hyssykät –
Ei asiakkaat lähtökohtaisesti tiedä, tai ei tarvitsekaan tietää, että kassoilla on usein henkilökohtaiset pohjat ja että ohjeena voi olla, ettei toisen myyjätunnuksella myy kukaan toinen. Jossain paikoissa tauottajat taas käyttävät samaa pohjaa. Eli käytäntö voi olla eri kaupasta riippuen.
Asiakas näki tilanteen niin, että kaupassa oli jonoa ja sen sijaan, että henkilökunta olisi mennyt purkamaan jonoa, tyhjensi se kuormaa. Jos kaupan ohje kieltää toisen pohjakassalla tuuraamisen, niin avun tilaaminen pitäisi olla sen verran tehokasta, ettei hyllyjen välissä työskentelevää tarvitsisi edes tietämättömyyttään mulkoilla.
Pitää olla aika aivoton ja epätietoinen kaupan toiminnasta. Nyt hei.