Aspa on mielivaltainen hirviö

Kaupassa työskentely vaatii kuntoa rivakan kuormien purkamisen muodossa kuin myös henkistä kanttia asiakaskohtaamisten yhteydessä.

Moni asiakas ei ymmärrä, että myyjä joka pinoaa banaaneja hevi-puolella, miettii jo viittä seuraavaa tehtäväänsä ja koittaa järkeillä kuinka ehtii tehdä kaiken. Moni tehtävistä vaatii myös tarkkuutta ja keskittymistä vaikka asiakkaan silmään myyjä vain kuljeskelisi huolettomasti käytävillä. Tähän kun lisätään vielä asiakkaiden opastus randomeine kysymyksineen, työkavereiden auttaminen milloin missäkin, harjoittelijoiden perehdytys, pullokoneen mystisten jumiutumisten selvittely, rikottujen pilttipurkien siivoaminen, ympäriinsä jätettyjen kärrien, korien ja tuotteiden sijoittelu ja ylimääräisen kassan käyttöönotto, alkaa kiire todella tuntua.

Asiakas kokee myyjien vain laiskottelevan ja ”hääräilevän” omiaan kun hän joutuu odottamaan kassalla omaa vuoroaan YHDEN edellä olevan asiakkaan takana.

Monesti tämä ymmärtämättömyys eskaloituu juuri kassatyöntekijän niskaan satelevaksi kiukunpurkaukseksi. Seuraavia olen itse ollut todistamassa/saanut osakseni:

”Voitko pistää vauhtia kun mulla olis kiire?! Siis oikeesti voisitte kehdata avata edes toisen kassan niin ei mene koko päivä tässä!”

(Aasin edessä oleva yksi ainoa asiakas oli vanhempi rouva jota palvelin niin nopeasti kuin voin, mutta en todellakaan ala hoputtaa asiallista rouvaa jos Aasi itse ei malta odottaa, että rouva saa kainalosauvoineen kuittinsa laukkuun. Voisi jo kauppareissua suunnitellessa ottaa huomioon, että monet muutkin asioivat kaupassa ja kiire ei pääse syntymään jos lähtee riittävän ajoissa.)

”Olette idiootteja kun kysytte papereita selvästi täysi-ikäisiltä ja vieläpä ostajan seurassa olevilta!”

(Hmmm… Mehän olemmekin keksineet säännön udella papereita kaikilta alle 30-vuotiailta vaikuttavilta. Mitenhän tämä Aasi reagoisi jos kauppa menettäisi myyntilupansa ja hän ei saisikaan päivittäistä alko/rööki -satsiaan?)

”Mä nyt tulin vähän myöhässä ja tiiän, että kauppa on jo silleen kiinni, mutta jos nyt vaan ihan nopsaan ostan tässä sitä, tätä ja tuota”

(No problem! Mehän tehdään tätä työtä mielellään ilmaiseksi eikä meillä ole perhettä kotona odottamassa tai bussia johon juosta päästäkseen kotiin. Ja tietenkään, et ole voinut ennättää kauppaan muulloin kuin nyt koska eihän aukioloaika olekaan kuin sen 15h vuorokaudessa. Ihmettelemme monesti miten muut ennättävät aukioloaikojen raameissa…)

”Eihän kello oo vasta kun vartin yli iltaysi ja tässä on vaan nää kaks olutta. Oon menossa tästä saunaan sen ja sen kanssa. Luuletko, että vedän noilla karmeetkin kännit, häh!!”

(Eli kello on yli iltayhdeksän, tulit kassalle samaan aikaan ja juomasi ovat kolmosolutta. Lain mukaan en voi myydä sinulle olit sitten kuka hyvänsä tai keiden kanssa tahansa vietät iltaasi. Eikä minua kiinnosta paljonko promilleja tulet illan aikana puhaltelemaan, noudatan vain lakia joka muuten on ollut voimassa jo useamman vuoden ja moni on tämän oppinut sisäistämään)

”Miten niin en saa ohittaa pin-koodia ja maksaa henkilön x pankkikortilla vaikka näytin jo omat (henkilön y) henkkarit??”

(Niin… Kumma juttu. Ja onhan se myyjältä puhdasta kiusantekoa kun yritetään huolehtia, että kenenkään maksukorttia ei käytetä luvatta. Odotan innolla sitä päivää kun henkilö y kadottaa oman korttinsa ja joku saa tyhjennettyä tietämättömämmän myyjän kohdalle sattuessa y:n koko tilin.)