ylähylly
Olin hyllyttämässä margariineja, niin viereeni tupsahti tuimailmeinen noin kuuskymppinen mies. Hän antoi vihaisesti minulle palautetta lempimargariininsa myyntipaikasta. Hän tempaisi käsiinsä koko laatikon, rysäytti sen alas, otti itselleen yhden rasian ja poistui paikalta. ”Miksi teidän täytyy pitää noita ylähyllyllä?”jäi mieleen tilanteesta.
Menin aivan sanattomaksi tästä palautteesta ja varsinkin sen sävystä.
A. Minä en voi määrätä että kaupastamme poistetaan ylähyllyt, enkä voi vaikuttaa myyntipaikkaan.
B. Emme voi pitää kaikkia tuotteita keskihyllyllä vaikka haluaisimmekin 😉
C. Jos ylähyllyt (ja kaikki muutkin jotka eivät ole rinnan korkeudella) poistettaisiin, miten olisi mahdollista pitää tarpeellista valikoimaa.
D. Olisin varmasti antanut hänelle sen margariinirasian, jos hän olisi pyytänyt 🙂
– ruokakaupan täti –
Kai ny kaikkia vituttaa välillä ja joskus se täytyy purkaa johonkuhun. Ei sitä kannata henkilökohtaisesti ottaa.
no mutta tarvitseeko se purkaa heittämällä tavarat pitkin lattioita? 😉
Joo pitää toki purkaa. Minäkin voisin seuraavan kerran kun vituttaa tulla ja tempaista sinun puhelimesi pitkin seiniä. Mutta älä ota henkilökohtaisesti, johonkin se vitutus pitää purkaa.
Mut ei sitä ketutusta saa viattomaan sivulliseen purkaa eikä varsinkaan tollai heitellä tavaroita.
Kaikkia vituttaa joskus, jopa minua. Kyllä. En minä sitä kuitenkaan itselleni tuntemattomiin ja minun vitutukseeni täysin syyttömiin ihmisiin mene purkamaan, saati että ryhtyisin paiskomaan toisten omaisuutta pitkin lattioita. Miksi ihmeessä menisin? En voi ymmärtää.
En myöskään töissä ollessani heitä asiakasta tomaatilla päähän, vaikka kuinka ärsyttäisi. Vai olisiko silloin ihan ok, että selittäisin sitten toimintaani vitutuksella ja sillä, että johonkinhan se täytyi purkaa?
Haloo?!
Lyhytkasvuisilla on vaikeaa.
Ja tääkin olisi vältetty sillä että ne margariinit purettaisiin hyllyyn ilman sitä lootaa. En kyllä ihan usko että ne nyt niin korkealla olisivat olleet ettei aikuinen ja aikuisen kokoinen mies niitä sieltä ylettyisi ottamaan, mutta olisi kieltämättä hieman hankalaa kurkottaa sitä margariinia ylähyllyltä ja pahvireunan läpi.
Mutta taas, minkä ihmeen tähden eivät aikuiset ihmiset eivät voi antaa sitä palautetta yhtään rakentavasti? Nytkin tuli sellainen vaikutelma että turhasta valitti vaikka ongelmana voi olla esimerkiksi tulehtunut olkapää.
Kyllä aikuiset ihmiset osaa antaa palautetta rakentavasti. Niistä tapauksista ei vain kirjoitella tänne.
Tämä oli vain yleistoteamus. Jos nimimerkkiäni pistit yhtään merkille, niin kahdeksaan vuoteen mahtui monta asiallista palautetta aikuisilta ihmisiltä. Jokaisen tulisi muistaa siellä kaupassa olevansa toisen ihmisen työpaikalla ja jos ei osaa kertoa asiaansa rähisemättä, niin jättäisi asian kertomisen parempaan kohtaan. Kivut eivät määrää esimerkiksi mitä suusta pääsee, se on jokaisen itse päätettävissä miten asiat kertoo. Omasta mielestäni tälläiset rähisijät eivät ole saavuttaneet aikuisen ihmisen vaatimaa tasoa. Vai pitäisikö sittenkin aikuisten ihmisten sijasta puhua sivistyneistä ihmisistä?
Paljon parempi jos ne on siellä ylähyllyllä sen pahvilootan kanssa. Siinä kohtaa jos on jo pari pakettia kerennyt mennä, siitä pahvilootan reunasta voi ottaa kiinni ja vetäistä niitä purkkeja sieltä vähän lähemmäs reunaa ja lyhempikin ihminen sitten saa siitä tuotteen otettua. Toki myyjän pitäisi niitä käydä sieltä välillä kiskomassa hyllynreunaan mutta jos joku ostaa vaikka 4 pakettia kerralla niin ei välttämättä ole ehditty, kun ei siinä voi koko aikaa myyjä kytätä vieressä vahtimassa.
paitsi että nykyään ainakin jossakin ketjuissa tulee jostain ylempää määräykset että mitkä tuotteet hyllytetään pakkauksissa ja mitkä puretaan pakkauksista 🙂
Kyllä välillä on tällaisen alle 160cm ”pitkän” vaikea saada tavoiteltua tuotetta esim. kylmä/pakastekaapista ilman sukellusta tai liaaniin tarttumista sieltä syvyyksistä tai korkeuksista. Tulee joskus naurettava/nolo olo kun joutuu venymään mahdottomuuksiin saadakseen jonkin tuotteen. Eikä aina ole ketään jolta kysyä apua ja silloin kun on, tulee fiilis että on itse joku kuusivuotias lapsi kun kaikki on nykyään (lähinnä) suurmarketeissa niin pirun ylhäällä tai jonkin hehtolaarin vasemmassa takanurkassa. Ihan oikeasti saattaa joskus pikkasen närästää.
Mutta oikeuttaako se, että pikkasen närästää, mulkkumaiseen käyttäytymiseen? Maksetaan paha pahalla, niinkö?
Vaarikin olisi voinut pari kertaa hengittää syvään, niellä oma paha mielensä ja pyytää apua myyjältä, joka tuskin oli syypää tähän, että margariinit pidetään ko. kaupassa ylähyllyllä?
Tosi inhottavia tuollaiset puhisevat ja riehuvat vanhukset. Luottavat siihen, että kiukkuinen luonne ja ikä sallivat kaikenlaisen käytöksen. Pahimmillan rikotaan tavaraa isomminkin ja paetaan, kun kukaan ei tiedä, mitä uskaltaa tehdä. Esimerkiksi vartija tuskin uskaltaisi laittaa riehujaa paaliin, ennen kuin on ihmishenkiä vaarassa, koska hauraat luut sanovat helposti snaps ja voi tulla ties mitä hankaluuksia päälle.