Älä ärsytä infosetää…

En varmaan ole itsekään sujuvin asiakas aivan jokaisessa tilanteessa. Kuitenkin vastaan tulee joskus töissä sellaisia moukkamaisuuksia, että tekee mieli kysyä, onko minkäänlaista tapakasvatusta saatu kotipuolesta. Muutamia esimerkkejä:

1. Älä huutele neuvonta/infopisteelle mistään muusta ilmansuunnasta kuin tiskin siitä reunasta, johon asioinnin olisi tarkoitus keskittyä. Näytät typerältä. Kaikki muut nimittäin tajuavat, missä sen asioinnin olisi tarkoitus tapahtua.

2. Olisi kiva jos tervehtisit. ”Kiitos” olisi kanssa suositeltava sana.

3. Jos kysyt neuvoja, valmistaudu vastaanottamaan ne, eli viritä korvasi taajuudelle jolla oikeasti kuuntelet – ettei tarvitse toistaa jokaista sanomaani sanaa. Kuuntele myös loppuun asti, sekin kannattaa.

4. VÄLTÄ SEURAAVIA:

”Teillä oli ennen tuossa jossakin sellainen liike, joka myi pellavavaatteita. Missä se on nyt?”
Miksi: En osaa kaikkiaan 200 liikkeemme tuotevalikoimia lkoa. Anteeksi. Myöskin ”ennen” on sellainen käsite, etten tiedä, puhutko 10 viikosta vai 10 vuodesta.

”Kerro nyt mistä saan ihan varmasti aurinkopaneelin ostettua?”
Miksi: En voi antaa varmasti sellaista tietoa, sillä en pysy liikkeittemme tuotteiden vaihtelevuudessa mitenkään kartalla.

”En nyt muista liikkeen nimeä, mutta sen pitäisi sijaita täällä.”
Miksi: …Voi raukkaparkaa, ensi kerralla kirjoita ylös jos muistisi on noin kehno. Jos et itsekään osaa vastata tuohon, niin mikä meedio luulet minun olevan? Kysy itseltäsi, jos olisin meedio, tekisinkö näitä töitä?

”Ei se ole siellä.”
Miksi: Jos olen juuri kertonut sinulle jonkin liikkeen sijainnin, todennäköisyys on, että se ON siellä. Saan palkkani siitä että autan ihmisiä oikeisiin suuntiin. On todennäköistä, ettet itse vain ole nähnyt liikettä.

Sormien napsauttelu.
Miksi: KOSKA MITEN TUOHON KUKAAN VOI SUHTAUTUA MYÖNTEISESTI?

Pääsääntönä! : Mitä tarkemmin kuuntelet, ja mitä selkeämmin muistat etsimäsi liikkeen nimen, sen helpompi sinua on auttaa. Ilo palvella!

– Herra Ohje –