Ärsyttävimmät asiakastyypit, TOP 6

Asiakaspalvelutyöstä on kertynyt monien vuosien kokemus, niin ravintolatyöstä, kuin kaupassa työskentelystäni. Ärsyttävimmät ja hankalimmat asiakastyypit on kyllä elävinä mielessä.

1. ESIMIEHELLÄ UHKAILIJAT. He ymmärtävät itsekin (ainakin varmasti syvällä sisimmissään) että mitään kunnollista aihetta valituksen tekemiseen ei ole, mutta silti pyytävät nimeäsi ja esimiehesi nimeä ja yhteystietoja. Tässä on luultavasti kyseessä jonkun yrityksen pikkupomo, joka haluaa päästä kyykyttämään ”likkaa”. Olen tällaisissa tapauksissa kernaasti antanut nimeni ja esimieheni tiedot vaikka kotiosoitetta myöten, ja nautin asiakkaan hölmistymisestä, kun en menekään paniikkiin ”apua nyt se soittaa mun pomolle!”. Useimmiten esimiehellä uhkailijat haluavat valittaa jostain ihan yrityksen säännöstä, joita työntekijöiden on käsketty noudattaa (esim. aasiakasta ei ole päästetty ravintolaan pöytään syömään 10 minuuttia ennen sulkemisaikaa). Olen kerran jopa eräälle tämäntyyppiselle tapaukselle iskenyt puhelimen kouraan ja sanonut, että soittaa jo. Miekkonen on ylväästi tokaissut: ”Minä hoidan tämän omalla ajallani”, ja lähtenyt liukkaasti paikalta. Hahhah.

2. Ilmaisten pussien ja veden pyytäjät. Ei voi hyvänen aika ihmisen budjetti kaatua 15-50 centtiin. Useimmiten vaikka vettä pyydetään vasta muiden ostosten maksamisen jälkeen, tai ”ihan pikku kuppia” mukamas ovelasti. En koskaan ole myöntynyt antamaan vettä ilmaiseksi, jos olen siitä jo hintaa ehtinyt pyytää, mutta en kyllä aina jaksa alkaa vääntämään, kun aasiakas yrittää maksamisen jälkeen saada ilmaista vettä, vaan olen ilmaiseksi antanut. Samoin tuohtuneet ihmiset, jotka tilaavat pelkkää vettä, josta KYLLÄ RAHASTAN, ovat raivostuttavia. Seinälläkin on tuote: ”Vesi, 50 centtiä”. Ja tuosta, että vesi maksaa, saa kuunnella sitä jupinaa joka helekutin päivä. Kyllä tuon nyt harvinaisina yksittäisinä tapauksina kestäisi, mutta kun veden hintaa saan selitellä ja perustella poikkeuksetta JOKAISELLA työvuorollani, niin menee kyllä hermot.

3. Ihmiset, joilla on TODELLA huonot käytöstavat. Esimerkiksi huutelut ”Tyttö!”, ”Poika!”, sormien napsauttelu naaman edessä myyjän huomion herättämiseksi ja limaiset kommentit. Kiroan nimilappuni myös alimpaan helvettiin. Se ei ole siinä sitä varten, että haluaisin että sanot minulle ”No mutta ****, lähdetkös meille, kun vuorosi loppuu?” tai jotain vastaavaa.

4. On se kumma, kun ei aikuisella ihmisellä järki juokse sen vertaa, että hän ymmärtäisi, että ravintolassa ei saa nauttia omia eväitä. Kun huomautan asiasta, ja vastaukseksi tulee ”Mutta me tilattiin kyllä tuo ja tuo..” ei tiedä, että mistä sitä nyt aloittaisi.

5. On asioita, joista en kassalla voi joustaa. En voi myydä, jos vaikka röökiä ostaessa asiakkaalla ei ole näyttää henkkareita, toisen kortilla ei saa maksaa ja vaikka asiakkaalta puuttuisi vaan se 10 centtiä, en voi antaa alennusta. Nämä ovat mielestäni ihan itsestäänselviä asioita, enkä voi ymmärtää ihmisiä, jotka tällaisista asioista vänkäävät.

6. Nistit, spurgut, juopot. V*tuttavat sanoinkuvaamattomasti olemuksellaan, käytöksellään ja hajullaan. Saattavat jäädä todella pitkiksikin ajoiksi löpisemään jotain käsittämätöntä. Pahimpia alennuksen vinkujia ja varastelijoita.

—-

Ja ihan PS.:

”Haluatko pussia?”

”No, jos sulla on siinä..”

JOO EI OLE SORI, kunhan kiusallani kyselen.

—-

”Mä halusin tän rasvattomaan maitoon.”

Ai joo sori, unohtui laittaa toi ajatuksenlukulaite päälle.