”Asiakas on aina oikeassa” – paitsi ettei olekkaan
Todella usein tulee kassalla vastaan tilanne jossa skannaan tuotteen koneelle ja asiakas seuraa ruutua josta näkee kyseisen tuotteen hinnan. Asiakas huomauttaa että tuottella, tässä tapauksessa muovikulhosetillä, on eri hinta hyllyssä. Asiakas kertoo hinnan olleen hyllyssä 1,99€, eikä 3,99€.
Kerron asiakkalle, että voin soittaa osastolle ja varmistaa asian. Asiakas kuitenkin sanoo ettei tarvitse, että ostaa tuotteen koska tarvitsee sitä, mutta lisää kovaan ääneen lähtiessään että ”Ottakaa se väärä hinta pois hyllystä”.
Kun seuraavan kerran poistun kassalta tauolle, kävelen tuon kyseisen hyllyn ohitse ja tarkistan hinnan ja totean että muovikulhosetin kohdalla lukee 3,99€ ja tuote jonka hinnan asiakas minulle ilmoitti oli aivan eri tuote. Asiakkaat eivät lue hintalappuja!
Tai lapusta luetaan nimenomaan hinta, ei sitä tekstiä mikä kertoo minkä tuotteen hinta on kyseessä. Josko nytkin kulhot on ollu sen väärän tuotteen kohdalla ja asiakas kattonu vaan hinnan lukematta tekstiä. Itekki aspana ollessani sain useamman tämmösen tapauksen setviä…
Vaikka juurikin itelle kävi niin, että otin tuotteen hyllystä vain koska oli hyvä hinta (ja luin tarkkaan, vertasin jopa tuotenumeroa joka sekä tuotteessa että hintalapussa nähtävillä, hintalapun). Kassalla pyydettiin jotain ihan muuta ja myyjä pysy kiinni koneen hinnassa, ei ees aikonu kysyä osastolta. Menin takas hyllylle ja otin kuvan hintalapusta. Sitten sain tuotteen sillä hinnalla.
Parasta tässä on se, että tuo huuto tarkoittaa ”MINÄ OLIN OIKEASSA JA NYT LÄHDEN ETTEI VAIN KUKAAN VOISI EDES YRITTÄÄ TODISTAA TOISIN”, eli periaatteessa ”OLEN OIKEASSA LÄLLÄLLÄÄÄ EN KUULE LÄÄÄÄ”.
Lapsellista, ja naurettavaa.
*olekaan
Nämä aasiakkaat joiden on ihan pakko saada jonkinlainen ”viimeinen sana” vaikka olisivat kaikin mahdollisin tavoin todistettu väärässä oleviksi, ovat melko tragikoomista sakkia. Itselleni muistuu vuosien takaa mieleen hieman vastaava tapaus jossa ’poistumislauseena’ oli ”Mutta yrittäkää pitää ne hiukset poissa lihasta!”
Tämä alkoi siitä, kun vanhempi naishenkilö tuli valittamaan että jauhelihapaketista oli löytynyt hius. No pahoittelin tietysti ja kyselin että minkäköhän firman tuotteesta on kyse, niin voitaisiin tehdä reklamaatio. No, eihän hän sitä enää muistanut, eikä sillä tuntunut olevan hänelle kovasti väliäkään. Kuittiakaan ei tietenkään ollut enää. Marmatti vain kovasti miten ikävää oli kun hän alkoi ruokaa laittamaan ja sitten lihan seassa olikin hius ja että kyllähän se on kovasti epähygieenistäkin. Tajusin jotenkin rivien välistä että hän ilmeisesti kuvitteli että lihat myllytetään ja pakataan jossain kaupan takaosassa, jolloin selitin että niin meillehän tulee (ja on tullut jo aika kauan aikaa – kaupassa oli joskus ennenmuinoin oma lihatiski) kaikki lihat vaakkumipakkauksissa lihalaatikoissa, joten jos ei firmaa tiedetä niin aika vaikea on tehdä asialle enää mitään. No, tämähän meni ohi kovaa ja korkealta. Asiaa vatvottiin ja veivattiin jonkin aikaa ja lopuksi aasiakas poistui pettyneenä ja heitti vielä mennessään tuon ’lentävän lauseen’.
Vasta jälkikäteen tajusin että aasin koko pointti olikin ilmeisesti ollut se, että nimenomaan minä itse olisin ollut syypää tuohon inhottavan epähygieeniseen sattumukseen (minulla oli tuolloin pitkät hiukset). Tämän ämmänrämän kanssa oli nimittäin harva se päivä vääntöä jostain täysin naurettavista asioista, eikä hän selvästikään pitänyt minusta 😀
Toisinaan näissä tapauksissa myös asiakas saattaa olla oikeassa. Kotikaupunkini Tokmannissa kävi nyt kesän aikana parikin kertaa lyhyen ajan sisällä niin, että edellisen viikon tarjoushintoja ei ollut poistettu hyllystä. Ilmeisesti töiden organisoinnissa oli jonkun sortin ongelma. Kerta meni vielä vahingon piikkiin, mutta toinen kerta sai riittää. Kannan euroni jatkossa toisaalle. Onneksi vaihtoehtoja riittää.
Toinen vastaava tapaus sattoi taannoin R-kioskilla, kun ostin tarjouksessa olevaa Fazerin suklaata. Kassalla hinta oli kuitenkin eri kuin muistin. Kysyin siitä kassalla ja hän sanoi koneelta tulevan hinnan olevan oikea No ajattelin olevani väärässä. Koska tässä tapauksessa tarkistaminen oli helppoa, kävin lähinnä oman mielenrauhani vuoksi hyllyllä vilkaisemassa. Ja siellä oli tosiaan tarjous kyseisestä suklaasta. Otin lapun mukaani ja kävin näyttämässä sitä myyjälle. Hän totesi, että se on jäänyt sinne vahingossa, nappasi lapun ja käänsi selkänsä. En nyt sinällään odota mitään palkintoa, mutta pahoittelu olisi paikallaan.
No kaikkiaan pointti oli se, että vaikka asiakkaat ovat usein aaseja, myös tietyt kaupat voisivat katsoa peiliin. Onneksi kotipaikkakunnallani on sen verran tarjontaa, että voin valita kaupan parhaaksi kokemani palvelun perusteella.