Ei palkattu!
Rekrytoimme firmaamme kesätyöntekijää. Osallistuimme Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjaan, jossa tarkoituksena on tarjota nuorelle ihka ensimmäinen kesätyöpaikka. Rekry meni mukavasti, ja palkkasimme 16-vuotiaan reippaan nuoren miehen kahdeksi viikoksi (huom!) tekemään mm. arkistointihommia.
Lähetin lopuille kandidaateille (yli 150) s-postia; sen tavanomaisen, jossa lukee ettei valintamme kohdistunut sinuun, ja kirjoitin vielä valintakriteerit (nuori ikä, ei aikaisempaa kesätyökokemusta).
Iltapäivällä soi puhelin. Keskustelu meni suurin piirtein näin:
Minä: *nimi* *firmasta*
Asiakas esittelemättä itseään: sä lähetit sähköpostia tosta kesätyöstä tänään.
– joo, kyllä lähetin
– perustele.
– anteeks?
– eli perustele miks mua ei palkattu.
– hmm no tota, mä laitoinkin siihen postiin että meille tuli valtava määrä hakemuksia, ja haluttiin tosiaan palkata tämmönen nuori jolla ei ole aikaisempaa kesätyökokemusta.
– vi**u älä valehtele.
– öö… nyt en ihan ymmärrä.
– vi**u sä valehtelet, mä oon kuullu ton saman selityksen niin vi*un monta kertaa aikasemmin
– no tää on kyllä ihan totta mitä sanon
– mä oon lähettäny saatana 800 hakemusta ja aina tulee sama vastaus.
– oijoi, no sehän on ikävää…
– että mitä vi**ua siellä oikein tapahtuu ku ei koskaan kutsuta edes haastatteluun
– no tota, näitä hakijoita oli kyllä tosi paljon että valitettavasti ei kaikkia voida haastatella tai palkata
– niin te haluutte vi**u vaan parhaat valita päältä saatana! ja aina vaan keksitte eri kriteereitä millä palkata.
– no nämä oli kriteerit tänä vuonna…
– älä vi**u valehtele!
– …hmm no tota, oletko sä sitä mieltä ettei meillä pitäisi olla mitää kriteereitä kun me palkataan työntekijöitä?
– nokun te vi**u palkkaatte vaan tollasia saatanan aivottomia ämmiä sinne, niinku sinäkin näyt olevan
(tässä vaiheessa meinaa pokka multa pettää)
– jahas. no sanotko kuule nimes niin voidaan katsoa yhdessä tota sun hakemusta
– mihin sä muka mun nimeä tarviit?
– siis että jos haluut niin voidaan katsoa tota sun hakemusta niin mä voin kertoa että mikä oli sun kohdalla syynä siihen ettei sua palkattu.
– aha, no se on *nimi*
– joo… no tästä mä jo näänkin että oot syntyny vuonna 1980 eikö? eli me tosiaan haluttiin palkata tänne sellanen nuori, jolla ei ole työkokemusta, ja täähän me mainittiin myös tässä hakukuulutuksessa.
– älä vi**u valehtele! jos mietit niillä saatanan pienillä aivoillas ni ymmärrät jotain.
– jahas
– te vaan vi**u valehtelette sielä!
– tota, no kyllä sekin kertoo jotain jos oot 800 hakemusta lähettäny eikä oo tärpänny, että kannattais ehkä panostaa siihen hakemukseen enemmän (välihuom. hakemus oli TODELLA surkea)
– vi**u väitäksä että mun hakemuksessa on jotain vikaa vai?
– no, kannattaa ainakin jotain muuttaa jos ei tällä tärppää
– pidä sinäkin vi*un ämmä turpas kiinni!
– just,just.
(mies jatkaa riehumista, käyttäen runsaasti v-sanaa ja keskittyen analysoimaan lähinnä pienien aivojeni kokoa)
– (minä) hei tiedätkö, mulla ois tässä tosiaan töitä tehtävänä–
– ai sä et kestä kuunnella palautetta vai? vai mistä nyt on kiinni, onko se tämä minun vi*un kielenkäyttö?
– no muun muassa se…ja mä luulen että tää puhelu ei oo nyt menossa mihinkään, ni mä suljen tän puhelun–
– no vi**u! (asiakas lyö luurin korvaan)
Another day at the office.
– Maida –
Tuolla asenteella kun on työmarkkinoilla liikkeellä niin onpa ihmeellinen juttu ettei palkata.
Joo luulen että tuon asenne paistaa läpi vaikka mitä kaunokirjotusta laittaisi 🙂