Myyntipuheissa petrattavaa

Ollessani liha- / palvelutiskillä töissä tuli minulle yllättäen eräs keski-ikäinen mies valittamaan kuinka hän olisi tarvinnut iPadin ostossa apua, mutta viihde-osastolla ei näkynyt myyjää. Hymyilin nätisti ja sanoin voivani soittaa jonkun paikalle, myyjä kun saattoi olla tauolla. Aasiakas rupesi tivaamaan että tuleehan joku varmasti paikalle ja minä vannotin jonkun tulevan aivan hetken kuluttua kunhan hän vain menisi sinne odottamaan. Mies kuitenkin vaati minut mukaansa (kuin lunnaaksi) katsomaan, että myyjä varmasti tulee paikalle. Tiskillä meillä oli onneksi tarpeeksi myyjiä, että pystyin lähtemään asiakkaan mukaan.

Päästyämme viihdeosastolle alkoi mies heti tivaamaan minulta onko iPad hintansa arvoinen, mitä hyötyä siitä on ja niin edelleen. Vastailin parhaani mukaan vaikka en mitään teknisiä tietoja osannutkaan antaa. Yritin vain kertoa omia käyttökokemuksiani. Mies kysyi että saahan laitteeseen USB-tikun, koska hänen kaverinsa oli muistuttanut että semmoinen pitää löytyä. Jouduin vastaamaan että ikävä kyllä semmoista ei laitteeseen  kiinni saa.

Näköjään myyntipuheissani on vielä hiomista, sillä mies tuhahti että ”En minä kyllä näillä puheilla tätä osta” ja kääntyi järjestelmäkameroiden puoleen jatkaen ”Kerroppas sitten näistä, mikä kannattaisi ostaa?”. Aloin jo miettimään että mitä kameraa rupeaisin kehumaan kunnes onnekseni oikea myyjä tuli paikalle ja itse pääsin livahtamaan takaisin omalle alueelleni.

Kuka keksii ruveta tenttaamaan palvelutiskin / lihatiskin ihmiseltä jostain elektroniikasta? 😀

– Lihatiskintyttö –