Jäätynyt ikkuna, ei ruokia

Olen töissä pikaruokaravintolassa, joten olen jo jokseenkin hyväksynyt sen faktan, että meille tulee usein niitä nälkäkärttyisiä ihmisiä nopealle välipalalle. Toisinaan tulee kuitenkin vastaa näitä ihmeellisiä tapauksia, joiden mielestä teen pelkkää vääryyttä heitä kohtaan.

Olin tässä muutama päivä sitten sulkemassa. Ovet oli menneet lukkoon jo puolituntia sitten ja olin pyytänyt viimeistenkin asiakkaiden alkavan tekemään lähtöä, että saataisiin sali siivottua. Tässä vaiheessa oli tietenkin kaikki kassat jo suljettu salin puolelta, mutta autokaista on auki kellon ympäri.

No, viimeisten asiakkaiden poistuessa sisään luikahtaa avautuneesta ovesta mies lompakkoineen ja jää seisomaan kassalinjan eteen.

Minä: Valitettavasti meillä on täällä salin puolella kassat jo suljettu.
Asiakas: (Vielä ihan asiallisesti) No, enkö mä voisi kuitenkin tästä tilata, kun auton ikkuna on jäätynyt kiinni.
M: En kyllä voi lyödä noihin kassoihin mitään, mutta jos se ovi aukeaa, niin olen kyllä tänään tilaukset tolpalla kuullut. (Yritän pitää iloisen ja rohkaisevan asenteen.)

Mies näyttää tuskastuvan pikkuhiljaa ja minulla olisi jo luukullakin asiakas odottamassa. Vilkaisen autojonoa ja asiakasta ja välttääkseni venyvän väittelyn sanon, että voin tässä nyt poikkeuksellisesti ottaa tilauksen, mutta hänen täytyy odottaa että saan jonossa häntä ennen tilanneet palveltua ensin. Mies nyökkää vähemmän tyytyväisen näköisenä ja kaivaa esiin kasan kortteja.

M: Ah, ja valitettavasti voin ottaa maksun tässä tapauksessa vaan käteisellä, koska se pitää lyödä tuonne kassalle. (Osoitan autokaistan suuntaan.)
A: Ai pitäisikö mun ulos kävellä.

Tässä vaiheessa miehellä alkaa olla selkeästi töykeä sävy. Ymmärrettävää turhautuessa, joten pidän ymmärtäväisen ilmeen kasvoillani.

M: Joo, näin kyllä valitettavasti, koska tuota kortinlukijaa ei saa tänne, mutta-

Olen ehdottamassa, että jos tehdään niin, että otan tilauksen ja mies kiertää sitten autolla maksamaan luukun kautta, mutta mies vain tokaisee, että “Antaa olla, unohda!” ja rynnistää ulos ravintolasta.

Ikkunoiden kiinnijäätyminenhän ei ole mitenkään harvinainen ongelma talvella, mutta tämä oli kyllä ensimmäinen kerta kun minulle hiillyttiin sen takia. No, mikäs siinä. Oli itsellä enää puolisen tuntia töitä jäljellä, joten pistin asian pahan päivän piikkiin ja jatkoin hyvillä mielin loppuun asti. Jäi asiakas ilman ruokia, mutta syyttäköön itseään.

– Rie –

4 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *