Jumppapirkkona koettua eli ryhmäliikunnanohjaajan näkökulmasta

Asiakaspalvelua tämäkin ammatti, kaikenlaista tullut nähtyä ja kuultua. Mikään ei riitä, pitäisi olla lääkäri, fysioterapeutti sekä psykologi ja tietää myös asioista ihan kaikki mikä on täysi mahdottomuus.

Yleisimpiä kommentteja:

– Musiikki on liian kovalla tai liian hiljaisella
– Ohjaaja puhuu liian hiljaa tai liian kovaa
– Musiikki on vääränlaista tai tyylistä
– Ohjaaja käskyttää kun koiraa –> ei hyvä
– ei saa liian kovaa puhua koska aikuisille ei tarvitse “huutaa” he ymmärtävät kyllä normaalia puhetta

No ei siinä mitään luulin kaiken jo nähneeni kunnes eräälle tunnille pelmahti henkilö korvatulppinensa koska kuulohan tässä hommassa voi mennä (kuka tulee ryhmäliikuntatunnille joka sisältää musiikkia ja yleensä musiikkiin se tunti myös perustuu jos pelkää kuulonsa puolesta), hän myös suureen ääneen muisti mainita volyymin pienentämisestä ettei ilman korvatulppia tekevät kuuroudu ja koska hän tästä myös maksaa että hänen tahtonsa mukaan toimitaan – jep, ei siinä muuta voi kun hymyillä ja pienentää volaa.

Aion edelleen jatkaa jumppapirkkona koska pääsääntöisesti tää on mahtavaa hommaa satuinnaisita aasiakkaista huolimatta.

4 Comments

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *