Kahvia ja pullaa

Olin yhdellä kioskilla pari viikkoa tuuraajana, ja joka aamu pahimpaan ruuhka-aikaan, kun olin yksin kassan takana, kävi eräs mies kahvipisteellä (kioskin ovensuussa, kassa toisessa päässä tilaa) ottamassa kahvin ja käveli maksamatta ulos. Pari kertaa mietin, olenko vain unohtanut hänen maksaneen kahvinsa, kun kahviasiakkaita kuitenkin siihen aikaan aamusta oli paljon ja naamat tuli ja meni. Vasta ehkä kolmannella kerralla huomasin, että kyyppärihän ottaa pullan kanssa, ja ainuttakaan pullaa en ole aamulla myynyt. Vielä pari päivää sen jälkeen tyyppi pääsi livistämään, kun en muiden asiakkaiden takia päässyt kassan takaa heti pois, tai välttämättä edes huomannut hänen tulevan kioskiin.

Sitten, kun tätä oli jatkunut noin viikon yhteensä, sain vihdoin tyypin kiinni. Kerrankin hän tuli hetkellä, jolloin jonoa ei ollut ovelle asti. Lungisti nappasi kahvin ja pullan ja lähti kävelemään. Hilppasin perään, ja kioskin ulkopuolella sain tartuttua hihasta kiinni ja totesin, että ”tuutko maksamaan noi sun ostokset”. ”Oho, joojoo totta kai”, kuului vastaus.

Sitten kun kerroin hinnan, niin yritti vielä, että ”mä taidan jttää ton pullan pois, mitä pelkkä kahvi maksaa?” No en antanut jättää pullaa pois, kun oli paljailla käsillään sitä jo klähminyt. Kiltisti maksoi lopulta, eikä minun työvuoroillani kehdannut enää naamaansa näyttää.