Kohteliaisuus hallussa

Tapahtuipa kerran kassalla kaupassa, jonka yhteydessä on myös (kaupan henkilökunnasta riippumaton) bensakylmäasema.

Olin yksin kassalla ja jonoa oli jo valmiiksi hieman kertynyt. Yhtäkkiä paikalle pamahtaa vanhempi herrasmies huutamaan: ”Teidän bensa-automaattinne on varas!!” Katsahdan miestä tämän kertoessaan kädet viuhtoen miten hän maksoi käteisellä automaattiin saamatta bensaa.

”Ja nyt tyttö sinä annat kassastasi minulle 20 € kuin olis jo! Minulla on kiire”. Vastaan hänelle rauhallisesti että enhän minä nyt tuosta noin voi rahaa teille antaa, odottakaa pieni hetki niin kutsun toisen työntekijän selvittämään asiaa. Yritän ohjata aasiakasta hieman sivummalle odottamaan vakuuttaen että apua on tulossa lähisekunteina (laitoin sisäisen puhelimen soittamaan, jolloin työkamu tietää että kassalla tarvitaan apua).

Olen ottamassa seuraavan asiakkaan tuotteita kun ”Et nyt koske niihin, vaan palvelet MINUA. Eikö täällä palvella asiakasta?! Tänne se raha, minulla on kiire”. Selitän uudestaan asiaa, että henkilökuntaa on tulossa ja että minun pitää jatkaa töitä. ”Valehtelet, ethän soita kenellekään (puhelin soittaa vieressä koko ajan), minulla on kiire! Tänne se 20€!”. Toistan ystävällisesti samaa edelleen että apua on tulossa.

Asiakas puhisee jotain yksinään, erotan kuitenkin sanoja ”varas”, ”huono asiakspalvelu”, ”hirveä kiire”.

Työkaverini tuli paikalle alle puolessa minuutissa ja mies sai rahansa. Näissä tilanteissa pitää kuitenkin varmistaa, että vika on todella ollut automaatissa, muuten kuka tahansa voisi tulla vaatimaan rahaa kassasta.

Uskomatonta käytöstä joka tapauksessa. Onneksi minulla on hyvät hermot, tuosta olisi helposti voinut provosoitua mutta mitä enemmän ärsyyntyneeksi tulin, sitä maireammin hymyillen vastasin hänelle kuin pikkulapselle olisi puhunut. 🙂

– Tottakai annan 20 € kun vaan pyydät –