Kun myyjät ei tiedä mitään.
Näitä aasiakastarinoita riittäisi vaikka miten paljon mutta ehkä tämä perinteinen joutanee jaettavaksi.
Aloitin n.1½v sitten nykyisessä työssäni harjoittelijana. En kaupan allalla ennen ole ollut joten päivittäistavarakauppa ei ollut millään tavallla tuttua.
Taisi olla toinen tai kolmas työpäiväni, asiakas tulee myymälään:
A: Onko täällä tämmöstä ja tämmöstä?
Minä: En kyllä ole ihan varma, lähetäämpäs katsomaan.
A: No ompa vi##u kunnon palvelua tuokin. Sinä oot täällä töissä, sun pitäs kyllä tietää et mitä täällä on ja mitä ei. Jo on pe*kele oudoksi mennyt.
Minä: Niii mutta käydäänkö ….
A: No ei kuule tarvitse lähteä mihinkään jos kerta et osaa asiakkaita palvella. Kiitos hei.
Asiakas lähti mumisten ja kiroillen pois.
Nykyään vaikka työpaikassani olen pitkään ollut, en vieläkään yli 10 000 tuotetta voi muistaa ja ainakin kerran viikossa tulee haistatteluja sen takia jos en tiedä heti onko meillä jotai tuotetta vai ei. Valikoimat meilläkin muuttuu kokoajan, jos vuosi tai kaksi sitten on jotain ollu ei tarkoita sitä että edelleen meille kuuluisi.
Ja se raivoominen kassalla jos asiakas ei ole itse löytänyt tuotetta ja sanotaan että tuolla olisi sitä ja tätä tuotetta mutta ne pitäisi itse hakea. Kirjaimellisia aasiakkaita tässä maassa..
Tästä tuli mieleeni tapaus, kun olin ensimmäistä päivää eräässä vaateliikkeessä työharjoittelussa. Viikkailin siinä vaatteita, kun keski-ikäinen nainen tuli kysymään, onko meillä punaisia capri-housuja. Sanoin, että muistan nähneeni vain mustia, mutta tarkistetaanpa vielä vakimyyjältä. Tämä jo aiheutti närkästyksen puhinaa. Kun asiakas sai vastaukseksi, että ei ole punaisia, vaan ainoastaan mustia, aasi kysyi, että missäs kaupassa sitten olisi. Sekä minä että vakkarimyyjä totesimme, että emme tiedä muiden kauppojen valikoimia (kyseessä iso kauppakeskus isossa kaupungissa), mutta tässä vieressä olisi tuo ja tuo kauppa, kannattaa katsoa niistä. Siitäpä aasiakas alkoi huutaa, että kyllä jokaisen ammattitaitoisen myyjän hommiin kuuluu tietää, mitä missäkin myydään ja että ei HÄNELLÄ ole aikaa juoksennella kaupoissa. Valitti myymäläpäälliköllekin taitamattomista alaisista… Onneksi päällikkö vain nauroi tälle kahelille.