Liikuntarajoitepuisto
Työskentelin opiskeluaikanani erään ketjun sisäliikuntapuiston lipunmyynnissä/kahviossa. Kyseisen puiston linja oli, että selkeästi liikuntarajoitteisilta lapsilta ei veloiteta sisäänpääsymaksua.
Noin 2 h ennen sulkemisaikaa paikalle tuli nainen kuuden lapsen kanssa, joista yksi istui pyörätuolissa. Liikuntakykyiset viisi juoksivat suoraan ovelta telineisiin ja nainen lykki pyörätuolin kassalle ja kaatoi kupin kahvia.
M(inä): Moikka, se tekee 52,50. Hakisitko lapset vielä hetkeksi takaisin että saan rannekkeet laitettua?
A(asiakas): Mitä tarkoitat että 52,50? Meillähän on liikuntarajoitteinen mukana, en minä ota kuin tämän kahvin.
M: Juu, meille pääsee kyllä liikuntarajoitteiset veloituksetta, mutta muista viidestä on maksettava sisäänpääsymaksu.
A: No ei me kyllä ennen olla jouduttu maksamaan (*jupinaa samalla kun kaivaa lompakon*).
A: Kai tästä tulee edes joku alennus?
M: Viidestä lapsesta menee se normaali veloitus, mutta voin antaa teille kyllä tuommoiset munkit kun ne menee muuten hävikkiin! (huom. normaali käytäntö mikäli pari tuntia ennen sulkemista paistotuotteita on runsaasti jäljellä)
A: Selvä.
1h 45 min myöhemmin, eli 15 min ennen sulkemisaikaa käyn sanomassa rouvalle, että pikkuhiljaa tulisi siirtyä naulakoille, kun ollaan sulkemassa. Hän nyökkää, muttei tee elettäkään kutsuakseen lapsia takaisin. Käyn nykäisemässä pomppulinnan sähköjohdon irti, ja siitähän emäntä riemastuu.
A: Miksi sä sen pomppulinnan tyhjennät?
M: Kuten äsken sanoin, ollaan sulkemassa, ja siinä menee noin puoli tuntia kun se tyhjenee.
A: Mun lapset haluaa vielä pomppia!
M: Ei siellä kyllä ketään ollut pomppimassa, mutta mikäli jää leikit kesken niin ranneketta näyttämällä huomenna pääsee puoleen hintaan!
A: En ole ennenkään joutunut maksamaan niin en varmasti maksa huomenna kyllä enempää! *Mielenosoituksellisesti istuu kahviossa sulkemisaikaan asti jäljellä olevat 12 minuuttia, ennen kuin kutsuu lapsensa vessan kautta naulakoille ja poistuu lähes 20 minuuttia yli sulkemisajan.*
Seuraavan kerran ollessani vuorossa lueskelin edellisen viikon palautteita, ja mikä olisikaan enemmän odotettavissa, kuin tältä rouvalta tullut palaute.
”Puistossanne ei ollut tarpeeksi tekemistä liikuntarajoitteiselle lapselle. Tyly kassatyttö tarjosi meille homeista pullaa ja tyhjensi pomppulinnan suoraan lasteni alta ja ajoi meidät ulos. Kehtasi vielä käskeä tulemaan huomenna uudelleen. Tähän puistoon en enää lapsiani tuo!”
Toivottavasti rouva pitää lupauksensa. 😉
Ikäväähän se on tosin lasten kannalta, että kärsivät aikuisen huoltajansa kommunikaatio-/ymmärtämisvaikeuksien takia.