Nopeampaa toimintaa
Olen töissä yksin pienessä apteekissa. Yleensä ei juuri jonoja pääse syntymään, mutta toisinaan jos tiskille tulee asiakas monen reseptin kanssa, saattaa jonoa tulla.
Siinä jonossa odottelevat sitten huokailevat ja vaihtavat painoa jalalta toiselle. Sitten kun se oma vuoro koittaa niin siinä vaiheessa avataan se laukku ja aletaan kaivaa niitä reseptejä sieltä laukusta ja mietitään, että mitä niistä nyt sitten pitikään ottaa…
Jos se jonottaminen on sitten kerran kamalaa, niin miksei niitä lappuja ja kelakorttia voi kaivaa valmiiksi esille..?
Tätä apteekin kanta-asiakkaana mietin todella usein. Itsellä reseptilista todella pitkä, mutta aina tiedän mitä tarvitsen. Määriä joutuu joskus pohtimaan, minkä toivottavasti apteekissa työntekijä tajuaa.
Tämä ilmiö esiintyy myös bussissa, grillijonossa ja ihan tavallisessa kioskissa.
Grillijonon klassikko. Huokaillaan jonon pituutta, heitetään läppää kaverin kanssa, räplätään ja tuijotetaan luuria ja kaivetaan napaa. Sitten vasta kun tulee oma vuoro ja myyjä kysyy mitä sais olla niin katse alkaa etsiytymään sinne ruokalistan suuntaan ja aletaan suureen ääneen ihmettelemään että mitähän kaikkea täällä on tarjolla, mitäs sitä nyt sitten ottaiskaan… *facepalm*
Mikä resepti on tänä päivänä mukana ? Ellei erikseen pyydä ulkomaita varten…
Lääkärit varmuudeksi tulostaa. Plus vanhukset… paremminhan he paperin avulla kertovat, minkä lääkkeen tarvitsevat, josko lista on pitkä.
Ei meinaan tulosta, ainakaan tämän kaupungin terveyskeskus lääkärit kieltäytyvät, vaikka pyydät. Et ota lisää piriä vatipää
Mua ihmetyttää minkä takia nykyään pitäisi itse muistaa mitä lääkkeitä sähköisissä resepteissä on, vaikka farmaseutti näkee ne koneeltaan kanta-asiakaskortin avulla. Ne lääkkeiden nimethän onkin niin ihanan helppoja muistaa… Jos on epäilys jostain väärinkäytöstä niin mikseivät vaan pyydä todistamaan henkilöllisyyttä?
Sinä olet lapsi ja kaiken lisäksi kivi, eli…
Itse eilen töissä, kävin laittamassa ovet kiinni, vielä 20 ihmistä jonossa. Voi katto-asiakkaat… Ja kasseittain kannetaan tavaraa ulos, vähän pitää kuitenkin miettiä ja vaihtaa, mitä sitä halusikaan…
Joskus hämmästyttää omalla kassalla, kun kertaat asiakkaalle mitkä tuotteet hän on ottamassa ja kerrot summan, asiakas ei vielä tässä vaiheessa tee elettäkään maksaakseen. Toistat asiakkaalle summan, mutta asiakas vaan tuijottaa sinua, ikäänkuin ei ymmärtäisi että tuotteesta/palvelusta pitää maksaakin, kassalla kun ollaan.
Kysäiset varmuuden vuoksi vielä painottaen että ”niin, kortilla vai käteisellä?” josko asiakas siitä ymmärtäisi viimein, että nyt on se hetki kun kuuluu kaivaa kuvetta, mutta monella ei sytytä vielä siinäkään tilanteessa. Nojaillaan vaan kassatiskiin ja ihmetellään. Sitten kun viimein se lamppu syttyy, niin otetaan kaikessa rauhassa sitä reppua pois selästä, kaivellaan kaikki taskut läpi ja plärätään lompakosta kortteja vielä hyvä tovi ja mutistaan vielä ”paljonkos se nyt olikaan” ennenkuin toistat asiakkaalle neljännen kerran hänen ostostensa hinnan ja hän saa viimein maksettua. Jono seisoo. Ja nämä siis ihan normiasiakkaita, eivät mitään senioreita tai vastaavia.