Pitäisi tietää kaikki ja vähän päälle

Tämän päiväinen episoodi oli kyllä aivan uskomaton, sain laskea kyllä useempaankin otteeseen kymmeneen, etten möläytä suustani jotain mitä kadun sitten huonon asiakaspalautteen tullen!

Kauppamme neuvonnasta ohjattiin juttusilleni asiakas, joka neuvonnan työntekijämme sanoin etsi ”ööö… kaikennäköistä?”.
Pariskunta tulee juttusilleni ja huomaan heti, että kyseiset asiakkaat eivät ole niitä helpoimpia, koska naisella on jo valmiiksi naama norsun veellä (loppujen lopuksi koko aikana nainen ei sanonut minulle kuin pari hassua sanaa) ja mies tunkee heti lähes iholle ärsyttävällä päällepäsmärityylillä, mutta noh, hymy huulille ja palvelemaan:

Minä: Terve! Miten mä voin auttaa?

Mies: No kuule meillä on tässä ostoslista (tässä vaiheessa kyseinen herra kaivaa esiin A-4 arkin täynnä ranskalaisia viivoja ja pientä tekstiä). Ihan ensin tarvittais pesuvateja, jajaja sellainen raastin, jolla voi vaikka porkkanoita raastaa, tiedätkö?

Mies mennä papatti listaansa niin autuaasti eteenpäin, etten meinannut perässä pysyä.
Teki mieli kauniisti esittää, että toki mielelläni autan heitä löytämään etsimänsä, mutta normaalissa ruokakaupassa/marketissa nyt vaan yleisenä käytäntönä on se, että asiakkaat itse hakevat tuotteensa ja keräävät kärryihinsä omin pienin kätösin.
Mies luetteli ainakin pari tusinaa listalla olevaa tuotetta ja papatuksensa päätteeksi vielä lisäsi, että ”Ei viittitty lähtee haeskelemaan ite, kun täällä on niin paljon tavaraa, että ei oltais kuitenkaan mitään löydetty”.
Jaha?!?!
Eihän kukaan meidän päivittäisistä sadoista, joskus tuhannesta asiakkaasta löydä meiltä ikinä mitään omin avuin ja ne opasteetkin siellä katossa on vaan koristeina.

Noh, minä lähden kohti pesuvateja, että aloitetaas vaikka sieltä. Pariskunta väänsi kolmen vadin väreistä varmasti useamman minuutin keskenään ja tasaisin väliajoin mies esitti minulle erittäin aivottomia kysymyksiä esimerkiksi vadin vetoisuudesta.

Minä: Näkyy olevan viiden litran vati, että 5 litraa siis.
Mies: (tunkee taas melkein naamaan kiinni) ootko testannut, että meneekö? paljonko menee viiteen litraan eri marjoja tai sieniä?

No kuule sen kun tietäis. Hei haloo, nääthän sä sen vadin koosta, että kuinka paljon siihen menee marjoja???

Kauniisti vastailen kysymyksiin eri tuotteista mitä matkaan siinä eri puolilta kauppaa haettiin, mutta sitten meille tuli ryppyjä rakkauteen kun herra tiedustelee tuotetta nimeltä pesunaine X (korvaa X mielessäsi jollakin täysin käsittämättömällä nimellä josta en ollut koskaan kuullutkaan).

Minä: siis… minkähänlaisesta pesuaineesta on kyse? Ei sano nimi mitään.

Mies: Siis et tiedä mitä tää X on?? Vaikka tätä on valmistettu iät ja ajat, varmaan 70-luvun puolesta välistä.

Minä: En valitettavasti tiedä, mulle on tullut tutuksi vain nää meidän valikoiman tuotteet.

Mies: No kuule onpa ihme juttu, kun et tiedä tämmöstä, parasta pesuainetta… kyllä pitäis kaikkien tää tietää!
AASI! Voisitko nyt vaan ystävällisesti kertoa minkä asian pesuun sä mahdollisesti tarvitsisit sitä ainetta?!
Tarkentavista kysymyksistäni huolimatta jatkui vain päivittely siitä, etten tiedä kyseistä pesuainemerkkiä, mutta valitettavasti on nyt niin hyvä herra, että en voi suositella teille mitään vastaavaa tuotetta tilalle, jos ette kerro minulle meinaatteko pestä mattoja, vessanpyttyä vai naamaanne.
Olemme nyt useaan kertaan todistanut tässä jankatessamme, että en todellakaan tiedä etsimäänne merkkiä ja asia ei siitä miksikään muutu, vaikka kuinka kertoisitte minulle maahantuojaa myöten kaikki yksityiskohdat asian tiimoilta paljastamatta edes tuotteen tarkoitusperää.
Loppujen lopuksi selvisi, että kyse oli pyykinpesupulverista, mutta se tieto oli kyllä työn ja tuskan takana. Ja lopuksi mikään muu pulveri ei sitten kelvannut!

Tusinan etsimiemme tuotteiden jälkee olin jo valmis vetämään itseni narun jatkoksi.
Tärpätti oli liian kallista (”kyllä Kuljun kartanossa on halvempaa. Mieti, 2 euroa hintaeroa, mistä tämä johtuu??”). Minun olisi pitänyt henkilökohtaisesti olla testannut kaikki kauppamme tuotteet, että osaisin suositella parasta mahdollista. (”tässä on vikana tuo ja tuossa tämä”)
Loppujen lopuksi pääsimme listan viimeiseen tuotteeseen ja huusin jo mielessäni hallelujaa.

Minä: Tässä on meidän kaikki raastimet, tää Kokin on esimerkiksi hintaansa nähden varsin toimiva kapistus.

Mies: Noni vaimo, sä näistä tiedät enemmän, mun ei tarvitse keittiössä hääriä koska olen MIES!

Tätä kommenttia seurasi useat kommentit liittyen minuun ja ”kyvyttömyyteeni” vastailla miehen kysymyksiin asioista, joista NAISEN PITÄÄ TIETÄÄ. Herranjestas!

Kun viimein pääsin eroon kyseisestä parista, toivotin hymyillen päivänjatkot ja pakenin varastoon hakkaamaan päätäni seinään. Voisin kruunata useamman vuoden asiakaspalvelukokemuksellani tämän herrasmiehen kaikkien aikojen rasittavimmaksi tapaukseksi.

Kaiken lisäksi selvisi myöhemmin neuvontamme työntekijän kanssa, että asiakas oli todella ilmeisesti kauppaan tullessaan kuvitellut, että joku meistä työntekijöistä hoitaa ostokset hänen puolestaan. Sen verran maailmanomistaja-asenteella oli tultu tiskille ja läväytetty ostoslista tiskiin.

Apua.

– jokamies Jantunen –