Terveydenhoitoa
Olin työharjoittelussa eräällä yksityisellä klinikalla näytteenottovuorossa. Suurimman osan ajasta potilaat/asiakkaat olivat todella mukavia, siksipä ne ei niin mukavat jäivät mieleen!
Kutsuin asiakkaan sisään ja tervehdin. Hän tuntui olevan hieman kärsimättömällä päällä jo valmiiksi, eikä juuri puhunut mitään, lähinnä puhisi itsekseen penkillään. Varmistin henkilöllisyyden ja katsoin mitä kokeita oli otettavana. Ei monta koetta, hyvä! Hän pääsee pian pois. Yksi kokeista oli nk. paastosokeri, eli koe jossa mitataan verensokeria ajalta, jossa potilas/asiakas ei ole syönyt. Meidän täytyy varmistaa, että henkilö ei ole syönyt tai juonut vesilasillista enempää ~12 tuntiin.
”Täällä on otettavana x ja y kokeen lisäksi myös paastosokeri, ettehän ole syönyt tänään aamupalaa?”
”No tottakai olen. Miksi?”
”Niin kun tähän paastosokerikokeseen pitäisi olla syömättä, en voi sitä ikävä kyllä ottaa nyt. Ne tulokset mitkä siitä saadaan olisi sitten ihan vääriä. Nuo muut kokeet voin kyllä ottaa tänään. Passaako jos tulet huomenna uudestaan niin voin ottaa tämän paaston?”
”Ei kun se otetaan nyt.”
”Anteeksi, mutta sitä ei saa ottaa. Ne tulokset eivät ole oikeita ja lääkäri ei voi tehdä tulkintaa.”
”Kuulepas, minä tästä maksan ja MINÄ TIEDÄN kyllä miten MINUN kehoni toimii.”
”Mutta teidän tapauksessa olisi todella tärkeää, että lääkäri voi…”
”Kuule, sinä otat sen ja sillä selvä!”
Jos julkisella puolella olisin ollut, olisin sanonut että nyt ei voida, piste. Mutta yksityisellä jos asiakas kerran välttämättä haluaa jonkun kokeen ja on valmis maksamaan mahdollisesti uusintakokeesta, joka tulisi pakostakin, niin ei siinä sitten.
”Selvä. Todennäköisesti lääkäri sitten haluaa uuden kokeen otettavaksi, joka teidän pitää maksaa. Jos se teille käy, niin otetaan sitten.”
”Nonih! Alahan panna vauhtia.”
Koe otettiin, lausunto lääkärille että tulos on päin prinkkalaa, mutta asiakas vaatimalla vaati. Kas kummaa, sama henkilö istui saman viikon sisään uudestaan odotusaulassa. Mikäpä siinä, jos haluat maksaa kahteen kertaan!
