Vaikeasti ymmärrettävää?
Neuvontapisteellä törmää kaikenlaiseen kulkijaan, osa 2.
Aasi: Missä päin täällä on S-market?
Herra Ohje: (osoittaa kädellä vasemmalle) Menette tuonne vasempaan käytävään ja kävelette aivan sen päähän asti, tässä kerroksessa.
Aasi: Siis tuonne? (osoittaa vasemamalle)
Herra Ohje: Niin.
Aasi: Vasemmalle?
Herra Ohje: Kyllä.
Aasi: Ihan päähän asti?
Herra Ohje: Aivan loppuun.
Aasi: Ja onko se tässä kerroksessa?
Herra Ohje: Kyllä se on.
Aasi: Jaa. (lähtee menemään)
Herra Ohje: Kiitosh…
Vinkki: jos kysyt neuvoa, valmistaudu vastaanottamaan ohjeet ja painamaan ne mieleesi… Selviät vähemmällä! 🙂
– Herra Ohje –
Itsehän olen vähän ujompaa laatua, niin toistan kyllä neuvot, että varmasti menee oikein. Tyyliin: ”Siis vasen käytävä, päähän asti tässä kerroksessa vai?”. Kerran kun meni vähän ohi se neuvonta kun hain vessaa, kävelin käytävää pitkin enkä löytänyt vessaa. Seisoskelin pitkään tyhjässä kohdassa käytävää miettien, että kävelenkö vain normaalisti takaisin kuin olisin vessassa käynyt, vai käynkö kysymässä uudestaan. Meinasin kuolla häpeääni kun oli pakko käydä kysymässä uudestaan että pääsin vessaan 😀 Eikös se ole kaikille helpompaa, että asiakas ymmärtää heti kerrasta? Ihan normaalilta asiakkaan ja neuvoja väliseltä kanssakäymiseltä tämä minusta vaikutti 🙂
PS: Tästä syystä en myöskään kelpaisi asiakaspalvelijaksi, itkisin varmaan itseni uneen joka työpäivän päätteeksi, kun joku ilkimys huutaisi 😀
Mitäs aasimaista tässä nyt oli? Asiakashan vain varmisti ohjeet. Olisiko hänen pitänyt mieluummin tulla kolme kertaa takaisin kysymään?
”Menette tuonne vasempaan käytävään ja kävelette aivan sen päähän asti, tässä kerroksessa.”
Jos tuo pitää tarkistaa kolmesti, voi olla paikallaan hommata avustaja ulkona asioimiseen.