Asiakkaat ryhmittäin

Asiakkaat jakautuvat havaintojeni mukaan muutamaan pääryhmään, ja kun tämän hyväksyin elämäni helpottui huomattavasti.

1. Käytöstavat hukassa- ryhmä
Minä tervehdin aina, tämän ryhmän edustajat eivät koskaan, eivät sanoilla eivätkä eleillä. Ryhmän valioyksilöt voivat käydä koko ostotapahtuman läpi sanomatta sanaakaan.

2. Kyselijät
Ei siinä mitään jos kysytään mistä löytyy lähin ottomaatti tai vessa. Mutta ollessani erään firman lipunmyynnissä töissä minulta kysyttiin mm. seuraavia asioita:
-Millainen sukkahousuvalikoima yläkerran k-supermarketissa on?
-Voinko maksaa tän tähän? (asiakas ojentaa minulle ylinopeussakon laskua)
-Onko tämä se paikka mihin jätetään ajokorttihakemukset?

Ryhmän valioyksilöt tuhahtavat halveksivasti kun en tiedä vastauksia näihin uteluihin, tai osaa suoralta kädeltä kertoa heille mihin heidän tulisi asioineen suunnata.

3. Huono päivä-ryhmä
Aika itsestäänselvä. Kaikki on pielessä, mikään ei ole hyvin, mihinkään ei olla tyytyväisiä, ja oma paha mieli puretaan aspaan jonka on periaatteessa vaan yritettävä kuunnella ja niellä kaikki haukut. Joskus on huono päivä, mutta pitäisi aikuisen ihmisen osata käyttäytyä silloinkin kun ei mene oma elämä ihan putkeen. Tämän ryhmän valioyksilöitä ovat ne, jotka käyvät huonon tuulen puuskassaan henkilökohtaisuuksiin asti.

4. Lukutaidottomat
Isoin haaste Lukutaidottomien kanssa on maksupäätteen käyttö. Näytöllä kun lukee täsmälleen mitä pitää tehdä milloinkin, mutta silti PIN-koodia aletaan näppäilemään liian aikaisin tai kortti otetaan liian aikaisin pois. Usein Lukutaidottomilla on myös kuullunymmärtämisen kanssa ongelmia, sillä kun kerron että keltainen korjaa jos koodiin tuli näppäilyvirhe, Lukutaidoton reagoi painamalla punaista tai ottamalla kortin pois koneesta. Ja eikun uudestaan. Lukutaidottomien valioyksilöt kuitenkin näyttävät kädessään olevaa Mars-patukkaa myyjälle ja kysyvät: ”Onko tämä se Mars-patukka?”

5. Ihanat
Ihanien ryhmään ehdottomasti toivoisin lisää edustajia. He ovat mukavia asiakkaita, jotka moikkaavat, ehkä tilanteen salliessa jopa juttelevat, heidän kanssaan voi vähän vitsailla ja nauraakin ja mikä tärkeintä: he hymyilevät aspalle takaisin. Usein ihanien ryhmässä on kunkin paikan kanta-asiakkaita, mutta joskus tulee vastaan niitäkin helmiä jotka ovat ihania vaikkeivät olisi koskaan aiemmin kyseisessä paikassa asioineetkaan. (Uskon vahvasti että todella monet ihanat ovat itse olleet tai ovat edelleen asiakaspalvelutyössä). Valioyksilöt ihanista saavat ainakin minut rakastamaan työtäni.

Siinä oli muutama ryhmä joista olen tehnyt lukuisia havaintoja vuosien varrella. Kaikki eivät varmastikaan aina kuulu samaan ryhmään, joskus on huonoja päiviä ja joskus ei vaan tiedä keneltä muultakaan kysyä miten osoitteenmuutos jne. tehdään. Mutta kaikki ovat varmasti ihaniakin joskus, ja se on piristävä ajatus 🙂

Jaa tämä tarina:

9 kommenttia

  1. aspalainen sanoo:

    minä olen aina ihana asiakaspalvelijoille ja myyjille. puhelinmyyjillekin. eri asia on, jos he itse ovat pahalla tuulella. pääasiassa eivät kyllä ole.
    pidän myös aina aspojen puolia, jos näen hankalan asiakkaan kassalla.

    ja kyllä, olen tehnyt aspahommia itse ja tiedän, että ihmiset luulevat asiakkaana ollessaan olevan oikeutettuja oikeastaan mihin tahansa. eivätpä ole.

    en myöskään ymmärrä, miksi asiakaspalvelijan pitäisi osata neuvoa asiassa, mikä ei todellakaan hänen työhönsä kuulu. asiakas on vain itse päättänyt niin.mitähän mieltä nämäkin ihmiset olisivat, jos menisin heidän työpaikalleen puhumaan aivan muun ammatin asioista ja vaatimaan, että kyllä nyt ehdottamasti selvität 😀
    olenkin tämän joskus sanonut asiakkaalle suoraan, jos ei ymmärrä muuten.

    muistakaa, että meitä ihaniakin on ja me tiedämme, kenen joukoissa seistä.

  2. Sköke sanoo:

    ”Missä bussin 25 pysäkki on?”
    ”Mikähän tuomiokirkon osoite on?”
    ”Mun autosta kuuluu outoo kolinaa, onkohan siellä iskari tai koiranluu sökönä?”
    ”Mistä voin ostaa lippuja teatteriin?”
    ”Onko tästä kuinka pitkä matka Utsjoelle/Helsinkiin/Savonlinnaan/Poriin? Osaat varmaan neuvoo mulle reitin?”
    ”Missä tää hotelli on?”
    ”Kumpikohan on kalliimpi, tuo Siwa vai K-extra?”
    ”Saako tuohon kadulle pysäköidä? Maksaako se vai tarviiko siinä kiekon?”
    ”Missä on lähin postilaatikko?”
    ”Myydäänkö tuossa Prismassa parkkikiekkoja?”
    ”Moneenko tuo uimahalli on auki?”
    ”Paljonko maksaa bussilippu keskustaan?”
    ”Mistä voin ostaa autoon pyyhkijänsulat?”
    ”Eti mulle ton autokorjaamon puhelinnumero”
    ”Missä on lähin mäkkäri?”
    ”Moneltako tuo kilometrin päässä oleva postilaatikko tyhjennetään?”
    ”Missä tässä lähistöllä on halvinta bensaa?”

    ….niin. No enpä vittu tiiä, kun tää ei oo mikään turisti-info, vaan kahvila…

    • Noraaa sanoo:

      Jooo siis nää kyssärit niin totta… apuva. Joo siis multa kysyttiin yks päivä et tiiätkö mistä löytää autokorjaamon joka korjaa tiettyjä jotai auton osia tai jotain en helvetti tieny mitä:DD sillein nyt kyl heitit pahan. Koulutus on siis vielä kesken kun en tienyt

  3. kouhia sanoo:

    ”Minä tervehdin aina, tämän ryhmän edustajat eivät koskaan, eivät sanoilla eivätkä eleillä. Ryhmän valioyksilöt voivat käydä koko ostotapahtuman läpi sanomatta sanaakaan.”

    Olen muuten törmännyt myös tällaiseen asiakaspalvelijaan eräällä huoltoasemalla. Sitten kerran siellä oli kysely asiakastyytyväisyydestä ja mainitsin siinä tämän tympeän aspan. Ei mennyt pitkään, kun kaveria ei enää näkynyt töissä siellä. Varmaan muutkin olivat hänestä valittaneet.

  4. Ansq sanoo:

    ”ihana” asiakas kuittaa. 😀 15v aspan työtä takana.

  5. Pompannappi sanoo:

    Anteeksi *häpeää* Minä en ole _lukutaidoton_, mutta minulla on adhd jonka vuoksi näppäilen usein PIN-koodin liian aikaisin tai revin kortin pois laitteesta liian aikaisin. Olen liian nopeanäppinen eikä ajatus pysy perässä. Pahoittelen kaikkien kassojen vuokseni kokemaa mielipahaa.

  6. Hertta sanoo:

    Yksi asiakasryhmä kassalla on Kurkottelijat. Millään ei malteta odottaa omien tavaroiden menoa sen kauimmaisen kaukalon päähän, vaan on ihan pakko kurkotella niitä ostoksia ekan ostajan ostosten yli. Joskus ihan tarkoituksella laitan tavarat kauas toiseen laitaan, jottei asiakas yletä niihin ja samalla murskaa asiakas ykkösen aajugurttia ja lehtisalaattia.

  7. Ynkky sanoo:

    6. Eutanasiakkaat. Asiakkaat, jotka ovat niin perseestä, että ainut ratkaisu olisi armomurha.

  8. Tavallinen asiakas sanoo:

    Terve! tai päivää, moi! Tervehdin aina kassahenkilöä (en tunne sanaa aspa). Yleensä saan vastauksen kassahenkilöltä tai hän ehtii tervehtimään ennen minua. Sinä aikana kun kassahenkilö laskuttaa ostokseni olen yleensä hiljaa, jos ei asiaa tai jos kassahenkilö ei aloita keskustelemaan. Korkeintaan hymyilen kassaneidille (-rouvalle) varovaisesti, ettei synny väärinkäsityksiä (olen siis mies, yli 35 – 55 vuotias, en siis parikymppinen ++). En halua, että joku luulee, että yritän iskeä kassaneitiä tai pitää minua pervoilevana ukkelina. Kun ostokset on maksettu, tervehdin ja toivotan hyvät päivät (tai vastaan toivotukseen). Ei siinä sen kummempaa. En ole siis kategoriassa ”ihanat”, enkä myöskään tuossa ensinmäisessä ”tuppisuut” (tai jotain). Olen vaan ihan tavallinen, kohtelias, introvertti-ihminen. Ei kaikki ole moottoriturpia. Sori.

Vastaa käyttäjälle aspalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *