Aukioloajan poikkeus

Riittävän selkeää tapaa kertoa poikkeuksellisesta aukiolosta ei taida ollakaan, kuten aiemmissakin tarinoissa on käynyt ilmi.

Työskentelin kahvilassa, joka sijaitsi erään toimintakeskuksen tiloissa. Kahvilaan oli kolme sisäänkäyntiä; yksi suoraan ulkoa, keskuksen parkkipaikalta. Toinen keskuksen yleisistä tiloista ja kolmas henkilökunnan tiloihin vievästä ovesta. Henkilökunnan tiloihin pääsi myös keskuksen yleisistä tiloista, joten yleisö pääsi kiertämään myös tämän kolmannen oven kautta kahvilaan. Kahvilassa järjestettiin toisinaan yksityistilaisuuksia, tällöin kahvila oli yleisöltä suljettuna. Poikkeuksista ilmoitettiin asianmukaisesti vähintään viikkoa ennen kahvilan nettisivuilla, kahvilan ovissa sekä kahvilan seinillä olevissa lapuissa. Ymmärrettävää on, ettei tieto silti tavoita kaikkia.

Eräänä perjantaina oli yksityistilaisuus tulossa, joten kahvila oli suljettuna yleisöltä. Kaksi yleisön ovea olivat lukossa ja kahvilan salin valot poissa. Keittiön puolella piti valot tietysti olla, jotta näki valmistella tilaisuutta. Pimeä vuodenaika oli, joten valaistuksen ja sen puutteen kyllä huomasi. Jokaisessa ovessa oli kutakuinkin pään korkeudella laput, joissa selkeästi ja isoilla kirjaimilla luki tiedot poikkeuksellisesta kiinniolosta. Henkilökunnan ovi oli kiinni, mutta pois lukosta, jotta henkilökunta pääsisi kuitenkin hakemaan kahvinsa. Työskentelin keittiössä, kun yhtäkkiä keittiön ovi aukesi ja sisään astui kaksi miestä. Ihan aidon tietämättömiltä näyttivät tokaistessaan tulleensa katsomaan, että onko kahvila auki ollenkaan, kun ovet on lukossa ja valot pois… Herrojen oli siis pitänyt puikkelehtia yleisistä tiloista henkilökunnan tilojen kautta kiinni olevalle kahvilanovelle ja tulla pimeän kahvilan läpi keittiöön saakka, jonne ei luonollisesti yleisöllä ole asiaa. No, selvisihän asia sitten heille. Ei ollut auki, ei.

Kirjoita kommentti

2 Kommenttia artikkelissa "Aukioloajan poikkeus"

avatar
Järjestä:   uusin | vanhin | eniten ääniä
Purkka
Vieras

Nämä ovat kyllä välillä niin käsittämättömiä tapauksia, että melkein naurattaa.
Minkäänlainen kissankokoinen teksti, suullinen huomautus tai visuaalinen vihje (valot pois, lukot kiinni, ei henkilökuntaa) ei riitä tuomaan ymmärrystä asiakkaan päähän. Parhaimmillaan asiakkaat ovat koputelleet ovella siihen kylttiin missä lukee aukioloajat ja tuijottaneet vihaisesti sisälle suljettuun liikkeeseen. Jos olisivat siirtäneet katsettaan edes 2cm vasemmalle, olisivat voineet siitä kyltistä lukea, että olemme kiinni. Sitten kun menet varta vasten ovelle kertomaan että olemme valitettavasti jo sulkeneet, tulee sieltä vastaukseksi se “Ai?! Miksi teillä ei missään lue siitä?!”

myyjä vaan hei
Vieras
On nämä kyllä ihmeellisiä, mullekin muutama kerta sattui niin kun työskentelin eräässä kaupassa että asiakas tunki itsensä pienestä rakosesta sisään pimeään myymälään ja huusi sen jälkeen “ootsä vielä auki”.. kauppa joissa työskentelin oli sisällä toisessa kiinteistössä ja oven virkaa toimitti metallikehikko, jätin sen yleensä rakosilteen että pääsin itse pujahtamaan sieltä ulos ja laittamaan sitten vasta oven kokonaan kiinni. Näiden idioottien takia ja muutaman melkein-sydärin jälkeen kun asiakas hypännyt yllättäen kassan taakse kun olen ollut selkä oveen päin, niin jouduin toteamaan että pitää laittaa koko ovi kiinni lattiaan asti siksi aikaa kun tilitän. Sekään ei kylläkään pysäyttänyt näitä “ootsä kiinni” huuteluja… Lue lisää »
wpDiscuz