Happamia, sanoi aasi sitruunoista

Oli lauantaiaamu ja pienessä kaupassa kaksi myyjää ja loputon tekemisen tulva kuorman purkamisen ja muiden jokapäiväisten aamurutiinien takia. Perjantain jälkeen hyllyt olivat usein tyhjentyneet.

Olin hedelmäosastolla tyhjentämässä yhtä rullakoista, kun työkaverini mainitsi, että sitruunat ovat loppu hyllystä ja eräs asiakas tarvitsee niitä NYT. Niinpä jätän parhaillaan olevan rullakon kesken ja hipsin nopeasti etsimään sitruunoita varastosta. Löydän laatikon, kaivan sen esiin muiden laatikoiden alta ja palaan myymälän puolelle.

M: “Tässä olisi näitä sitruunoita”, sanon asiakkaalle ja alan purkaa laatikkoa hyllyyn.

Asiakas katselee hedelmiä arvostelevasti.

A: “Kamalan isoja! En minä noin isoja tarvitse. Eikö olisi pienempiä?”

Minun täytyi hetki hillitä itseäni etten huomauttaisi sarkastisesti, että joo valitsimpa tuolta takahuoneen sitruunapuusta ne kaikkein isoimmat, tyhmä kun olen.

M: “Nii-in, luojan luomia”, tyydyn toteamaan.
A: “…No niin on joo!”, sanoo asiakas selvää valaistumista äänessään.

– Olipa kerran –

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *