Herra ja hänen pullonsa

Sattuipa eilen semmoinen tapaus kaupassamme, ettei taas vähään aikaan hämmästy varmaan mistään asiakkaiden tempauksista.

Pullokoneemme on viime aikoina kenkkuillut, ja eilen kävi viimein huoltomies sen korjaamassa. Sattuipa kassajonoon sitten, huoltomiehen viimeistellessä työtään, melko iäkäs herrasmies rollaattoreineen, ostokset ja palauttamatta jääneet pullot samassa muovikassissa. Jo jonon perältä mies kysyy erittäin vihaisesti, mihin hän voi pullonsa jättää, kun kone ei toimi. Vastaan niin ystävällisesti ja pahoitellen kuin voin, että emme voi ottaa niitä juuri nyt vastaan, koska meillä ei ole paikkaa niille. Tästä syntyi sellainen kiroilu- ja valitusvyöry, jonka vain kunnon aasiakkaan kohdannut voi kuvitella. Palvelen kuitenkin herran edelleen ystävällisesti loppuun ja toivotan vielä tapani mukaan hyvää päivänjatkoakin.

Sitten käy ”onni”, että pullokone saadaan kuntoon juuri kun herra on poistumassa, ja totean, että hän voi nyt palauttaa pullonsa – loppu hyvin kaikki hyvin, ajattelen. Mutta auta armias, kone ei annakaan rahaa yhdestä cola-pullosta, mistä nousee jälleen meteli. Huoltomies ja minä molemmat selitämme, että voimme kyllä hyvittää pullon, sillä näimme hänellä sellaisen olleen.

Herra palaa kaupan puolelle ja siirtyy lehtitelineille, jonka takana meillä on pullohuoneen liukuovi. Hetken päästä saankin todeta, että hän pyrkiikin juuri pullohuoneeseen. Yritän huutaa hänelle, mutta hän ei kuule, tai ole kuulevinaan, joten palvelen pikaisesti asiakkaani loppuun kassalla ja ryntään pullohuoneeseen. Totean tässä vaiheessa jo erittäin napakkaan sävyyn, että pullohuoneeseen ei ole mitään asiaa muuta kuin henkilökunnalla, mutta herra jatkaa kiroiluaan ja toteaa, että on asioinut tässä kaupassa jo ennen kuin minä olin syntynyt ja hakee nyt pullonsa pois. Tässä vaiheessa en enää tiedä itkeäkö vai nauraa, joten pyydän kassalle ruuhka-avuksi saapuneen toisen myyjän hoitamaan tilanteen loppuun, jotta itse saisin jo pitkäksi venähtäneeen kassajonon hoidettua. Loppujen lopuksi herra poistui pulloineen kaupasta, mutisten ettei enää koskaan palaa – totisesti toivon, ettei palaakaan.

– Huonostikäyttäytyvä nuori? –