Kaikesta voi ilmeisesti loukkaantua
Työskentelen vaatakaupassa. Asiakas tulee kassalle ja ostotapahtuman yhteydessä kertoo kuinka meidän tulisi laittaa sovituskoppeihin naulakoita, koska nyt hän on joutunut laskemaan kassinsa meidän pas***selle lattialle. Kopeissa on tanko johon saa ripustettua henkarit ja tuoli, jolle kassin mahdollisesti olisi voinut laskea(?). Kerron että myymälän toisessa päässä on myös sovituskoppeja, joissa on asiakkaan kaipaamia koukkuja kopeissa ( toisin kun näissä kolmessa sivukopissa). Totean vielä, että varsinaisessa sovitustilassa kopit ovat muutenkin tilavampia, jolloin kaikkiaan sovittaminen on miellyttävämpää. Jotenkin aasiakas tästä päättelee, että haukun häntä lihavaksi, kun pitää tällä tavoin tarjota tilavampia koppeja. Hetken raivottuaan ( minähän en saanut sanoa sanaakaan väliin ja kertoa että tätä en todellakaan tarkoittanut) aasiakas lähtee pois, mutta kääntyy vielä muutaman askeleen jälkeen toteamaan: ” Sinä olet kyllä lihavampi kun minä”.
Taas näitä hetkiä, kun miettii että miksi edes yritin olla avulias ja ystävällinen
Ehkä tuosta aloituksesta saattaisi päätellä (lievä kiroilu, luultavasti tiuskaisu) että asiakas kaipaa vain likasankoa, ei neuvoa. Aina sitä ei kuitenkaan muista tai huomaa lukea noita tilanteita ajoissa… Itsekin vaatteiden sovittelu menee kyllä välillä tunteisiin, muttei tulisi mieleenkään siitä myyjää sättiä. Mutta olenkin sitä tyyppiä joka oikeasti haluaa ongelmaan ratkaisun jos vaivaudun asiasta suuni avaamaan.
Asiakkaan siis pitää käydä kaikki sovituskopit läpi että tietää missä on tarpeellinen kalustus. Siinä pienimmässä voisi olla opaste että myymälän toisella puolella on tilavampi koppi tuolilla ja naulakoilla varustettuna.
Jotenkin näitä juttuja lukiessa tulee mieleen että myyjät eivät ole penaalin terävimpiä kyniä.
Jutussa mainitaan, että valituksen aiheena olevassa kopissa on tuoli. Jutun voisi lukea huolella, jos sitä haluaa kommentoida. Eikä tässä tainnut olla kyseessä valitus asiakkaan vaatimuksesta naulakolle vaan siitä, kuinka hän tulkitsee myyjän sanat täysin väärin ja vieläpä haukkuu päälle. Ja sinä kitiset, että myyjät eivät ole penaalin terävimpiä kyniä…
Mutta onhan se mukavaa, että täällä kuitenkin on onneksi olemassa yksi einstein, joka tuntuu tajuavan, tietävän ja osaavan kaiken juuri niin kuin pitääkin..
No ei tietenkään pidä olla moisia pastuksia. Siitähän voi joku asiakas saada käsityksen että kauppa pitää häntä liian lihavana, kun neuvoo isompaan koppiin.
Olen samaa mieltä, onneksi omassa liikkeessä ei tällästä uhriutumista näy.
Itse en tykkää ollenkaan sovituskopeissa olosta, vaikka kuinka olisi tilavia.
Tuli tästä mieleen; olin joskus aikaa sitten ylppäreihini etsimässä mustia suoria housuja (kummitätini suosiollisella avustuksella), ja istuin sovituskopissa ähräämässä taas yksiä ”vähän liian tiukkoja” malleja jalkaani (vääränmalliset, koossa sinällään mitään vikaa ollut, mutta leveät lapiojalkani eivät meinanneet mennä lahkeista läpi) ja kummitäti tiuski toisella puolella ”Noh, tuletkos sieltä?!” – vastasin niin kovaan ääneen huutaen kuin vain pystyin ”NO TULE ITTE TÄNNE HIKISEEN P*SKAHUUSSIIN LAITTAMAAN NÄITÄ NAKKIMAKKARAN KUORIA JALKAAN!”… Ilmeisesti huusin hippasen liian lujaa, sillä kassantädillä oli myöhemmin pokassa pitelemistä 😀
Onneksi löytyi sopivat housut ko. isosta kaupasta, ei mitään skinny jeans-mallia (mitä kummitäti uskotteli itselleen, että tykkäisin käyttää, yyh) vaan ihan kunnolliset mustat suorat housut <3
Itselläni menee välillä hermot vaatteiden kokomerkintöihin. Kyllähän sen tietenkin osittain silmälläkin näkee, jos on tavattoman pieni, mutta kun ei niissä merkinnöissä tunnu olevan mitään tolkkua. Olen siis kokoa 48-58 rievusta ja sen valmistajasta riippuen.
Sama täällä. Se on muuten huvittavaa, että katson sitten housuja miesten tai naisten osastolta, niin todennäköisesti sopiva koko on 58D. Eihän sen näin pitäisi olla, mutta näin se vaan on. Kokonumeroilla ei siis mitään merkitystä vaatteen todelliseen kokoon.
Jos jotain olen oppinut ihmisistä ylipäätään, niin liika informaatio tietää vain harmia. Iloisesti vain tokaisee että noissa kopeissa on naulakot ja se on siinä. Jos erehtyy sanomaan jotain vähänkään pitkällisemmin, niin sitten sanookin vahingossa jonkin sanan, joka saa kuulijan triggeröitymään.
Jos taas joku haukkuu jostain ilman syytä niin kannattaa niellä ylpeytensä ja sanoa vain jotain lyhyttä ja ytimekästä, pahoittelevaa tai ihan vain että tämä selvä. Jos asia jää ärsyttämään, niin kannattaa miettiä, millaisia raivopuuskia olisi voinut selittelyllään saada aikaiseksi.
Kai nyt sinäkin ymmärrät ettei se jumankauta myyjän syy ole jos yrittää olla ystävällinen ja toinen vetää olemattomat herneet nenään ja alkaa törkeäksi. Kaikki ihmiset ovat vastuussa omasta käytöksestään ja senhän nyt pitäisi olla itsestäänselvyys. Vaikka tuollainen ennakointi voi olla toisinaan hyödyllistä niin jossain kohtaa tulisi joku neropatti valittamaan että myyjä on tyly kun ei neuvo sen enempää.
Kun suutuit moisesta niin taisitpa hitusen myös provosoida? Ehkä..