Kaikkea ”sälää” 2: Väylien (ja tilan) tukkijoista.
Luin vähän aikaa sitten erään tuttavani päivityksen eräässä ’sosiaalisen median’ formaatissa, jossa tämä valitteli kuinka vaikeaa joillakin ihmisillä tuntuu olevan antaa tilaa tai lakata tukkimasta kulkuväyliä. Kyseinen henkilö oli aiemminkin ilmaissut ärtymystään, kuinka ihmiset tukkivat ’leveät’ (ts. leveytensä ansiosta ohittamisen sallivat) liukuportaat asettumalla niiden keskelle ja levittämällä muovikassinsa tai muut kantamukset mahdollisimman leveästi sivuilleen. Nämä päivitykset ovat antaneet inspiraation jatkaa siitä, mihin aiemmassa kirjoituksessani jäin, nyt tosin ’temaattisemmin’ keskittymällä. Keskitytäänpä täten tukkijoihin, henkilöihin (myöhemmin: hlö) jotka vaikeuttavat asiakaspalvelijoiden (myöhemmin: AsPa) sekä minun ja muiden asiakkaiden elämää.
Erään päivittäistavarakaupan oltua remontissa, jouduin ostamaan jokapäiväisen ravintoni eräästä muusta liikkeestä, jossa oli sijaintinsa ansiosta normaalistikin ruuhkaa mutta erityisesti remontin aikana normaalia pahemmat sumat. Tässä liikkeessä tilat rationaalisesti hyödynnettiin maksimiin johtuen valikoiman laajuudesta, joten kassaväylät ja kassojen jälkeiset tilat olivat normaaliakin ahtaammat. Monesti olin menettää uskoni kanssaihmisiin, kun eräät hlöt eivät yksinkertaisesti voineet siirtyä pakkaamaan kassaväylältä pois kun idiootin välttämättä piti alkaa pakkaamaan ostoksensa väylällä tukkien tien muilta. Samaan kategoriaan kuuluivat ne yksilöt, jotka (näin esimerkkinä) n. 30€ arvoisia ostoksiaan maksaessaan ensin kaivoivat rahaa 40-50€ (esim kaksi kpl 20€ seteleitä) mutta halusivatkin ilman mitään erityistä syytä vetää takaisin AsPalle ojentamansa käteisen ja maksaa sittenkin kortilla tai alkoivat kaivamaan pikkuhiluja. Siis minkä ihmeen takia tuollaista pitää harrastaa, eikö ole tarpeeksi ajankulua? Eikö maksutapaa muka ehdi päättämään jonottaessa? Ymmärtäähän tuon jos ’mokaa’ kerran tai pari (ihmisyyteen tietääkseni kuuluu virheiden teko ja niistä oppiminen), mutta kun kuukauden aikana todistat tilanteen 3-4 kertaa per viikko ja aina samojen muutamien hlöjen toimesta sekä viikosta toiseen, alkaa usko loppumaan. Tähän lisättäköön, että liikkeen kassoista oli ruuhka-aikanakin vain puolet käytössä, koska loput AsPoista tarvittiin uusien tuotteiden esillepanoon sekä muihin välttämättömiin tehtäviin (jonka kyllä ymmärtää kun kaupassa oli normaaliakin enemmän asiakkaita).
Sitten on ryhmä ihmisiä jotka kernaasti luokittelen kategoriaan ’väkisin tunkijat’, ulottuen aina epätoivoisesti kiilaavista toopeista aina niihin jotka käyttävät kulkuväyliä joita ei ole tiettyyn tarkoitukseen tarkoitettu kuten muutenkin ahtaita kassaväyliä. Nämä kiilaajat ovat tarpeeksi ärsyttäviä yksilöjä normaalisti, mutta muutenkin ahtaassa ja ruuhkaisessa liikkeessä näiden toimet vetävät kaikkien hermot ärsytystilaan. Ymmärrän tilanteet joissa eri käytäviltä kassalle jonottavien hlöjen polut ’risteävät’ aiheuttaen tahatonta ohittelemista mutta nämä tilanteet hoituvat useimmiten pahoittelulla ja tilan antamisella jonossa ennen olleelle, vaan aidot kiilaajat evät välitä kunhan pääsevät ensin. Sitten nämä kategorian jälkimmäiset hlöt… Mikä ihme siinä on että täytyy välttämättä tunkea kassaväylää pitkin sisään liikkeeseen asiakkaan yrittäessä maksaa tai pakata ostoksiaan? Edellisessä kappaleessa mainitsemassani ruuhkaisessa myymälässä tämänkin kappaleen tilanteet tuntuivat toistuvan viikosta toiseen, etenkin kassojen ’pullonkaulassa’ jossa muutenkin oli ihan tarpeeksi liikennettä ilman kassoilta sisään tunkevia käytöstaidottomia idiootteja (mainittakoon että sisäänkäynti on aivan eri osassa myymälää eikä käytännössä ikinä ruuhkainen, vaan ruuhkat keskittyvät kassoille!). Nämä esimerkit eivät siis päde ainoastaan em kauppaan jossa jouduin käymään vakikauppani remontin takia vaan tuntuvat valitettavasti pätevän muihinkin liikkeisiin.
Joissain tavarataloissa tai isommissa liikkeissä joissa on liukuportaat tuntuu olevan sula mahdottomuus väistää portaiden alapäässä ylhäältä tulevaa liikennettä. Olen eräissä Helsingin keskustan liikkeissä ja tavarataloissa muutamankin kerran (alaspäin mentäessä) kokenut säikähdyksen edessä olleiden ihmisten alettua yhtäkkiä spontaanisti peruuttamaan liukuportaissa vain sen takia, että joku ääliö on juuttunut portaiden alapäähän rupattelemaan matkapuhelimeen ja tukkiessa portaiden alaosan. Miten vastuutonta toimintaa, eikö mikään järki toimi? Kerran jälleen sama efekti, mutta sekakäyttäjä tai alkoholisti huojui portaiden alapäässä räyhäten ihmisille erinäisiä ’sivistyssanoja’, jättäen 0,5m ’rakoa’ kummallekin puolelleen jolloin syntyi lupaava pullonkaula ja jonkun oli pakko laittaa hätäjarru päälle kyseisen ’deekun’ takia.
Sitten kahvilat. Voi pojat. Joissain kahviloissa on yksinkertaisesti melko vähän tilaa mutta se ei oikeuta tukkimaan toisten tietä, mikä vaikeus on väistää pyydettäessä? Eräässäkin kahvilassa mutkan muodostava iso tiski kattoi melkoisen pinta-alan muodostaen pullonkaulakohdan niille jotka halusivat liikkeestä pois. Itse jonottaessani tiskillä cappuccinoa tms. piristävää juomaa, sain tarvittaessa väistettyä taakse eikä ongelmia ollut. Mutta jotkut vain eivät pakollisten lausahdusten (kuten ”Kröhöm!” jota seuraa ”Anteeksi…”) jälkeenkään voineet tehdä tilaa vaan seisoa mahdollisimman keskellä väylää jolloin ei ollut valitettavasti muuta vaihtoehtoa kuin tunkea väkisin ohitse: ikävä asia, mutta minkä tekee kun toinen ei vaan tee tilaa? Joskus näissä tapauksissa tosin on toiminut se että pyytää suomeksi väistämään ja sen jälkeen englanniksi, johon tulee tosin joskus suomeksi puhtaalla kotimaisella aksentilla (!) kipakka lausahdus ”Jaahah no anteeksi nyt sitten vain!” hyvin sarkastiseen äänensävyyn, säestettynä ylimielisellä tuhahduksella nenänvartta pitkin, ihan kuin ei suomea olisi alunperin ymmärrettykään. Mikä siinä on ettei voi hyväksyä tehneensä virhettä vaan pitää ottaa vihamielinen asenne? Tämä on ilmeisesti se kuuluisa maailmanomistajien kategoria, jotka eivät vaan voi väistää liukuportaissa tai muualla ylipäänsä, jossa tilat tai väylät ovat ahtaat: loukkaannutaan aivan uskomattoman herkästi jos lause alkaa sanoilla ”Anteeksi, voisitteko…”, ikään kuin siirtyminen olisi arvovalta- tai aluetappio! Ja omasta hlökoht territoriosta: mikä ihme siinä on, että pitää valloittaa viereinen tuoli (tai tuolit) omille tavaroilleen ruuhkaisessa kahvilassa jossa haluaisi päästä istumaan, tai sijoittaa tavarat keskelle lattiaa tukkien myös kulkuväylät? Jokin hiton roti moiseen pelleilyyn, se ~3€ cappuccino ei todellakaan anna mitään erioikeuksia muihin nähden, me muutkin olemme maksaneet siitä että saisimme istua aloillamme ja levätä hetken kiireisen päivän aikana.
Kuten tuttavanikin johon viittasin ensimmäisessä kappaleessa, olen huomannut ettei aasimaisuus tunnu riippuvan iästä, sukupuolesta tai ulkoisesta habituksesta, puhumattakaan etnisyydestä tai ’väristä’. Tämä kappale onkin sopiva kaneetti siihen mitä ajan takaa ja mitä halusin alleviivata ensimmäisessä kirjoituksessani nimeltä ’Kaikkea ”sälää”’, eli siis ettei aasimaisuus automaattisesti liity mihinkään tiettyyn ulkoiseen seikkaan. Tämä kommentaari tähän loppuun on mielestäni hyödyllinen kahden seikan vuoksi:
1) Joillekin tuntuu jääneen epäselväksi mitä ensimmäisessä kirjoituksessani ajoin takaa (ts. ’pointti’).
2) Eräs toinen tuttavani oli yrittänyt kommentoida edellistä kirjoitustani arvellen motiiviani mutta hänen kommenttiaan ei ikinä julkaistu, noh nyt sai hänkin tahtonsa läpi ja pointtini esille.
Huhhuh, nyt olen taas avannut sanaisen arkkuni. Mutta seuraava julkaisuni tulee keskittymään yöelämään ja siellä liikkuviin känniääliöihin. Sitä odotellessa: Kiitos hei!
Asia oli kyllä hyvin yritetty kätkeä mahdollisimman usean sanan taakse..
Minäkin kovasti ihmettelen näitä tunkijoita! Meillä on myymälässä rajallinen tila kassojen edessä (kassat vieri vieressä) ja jonotus menee ns. jonolle rakennetussa hyllyvälissä. Kutsumme aina seuraavan sieltä jonosta. Mutta tätä sitten joidenkin on vaikea ymmärtää vaikka meillä on ”odota tässä” lappukin siinä ennen kassoille tuloa. Välillä nämä urpot sitten tulevat sieltä kassojen eteen jolloin tukkivat niiden väylän jotka ovat jo maksaneet ja lähdössä pois… ei, ei mene perille. Kerran yksi keski-ikäinen suomalainen mies meinasi hyökätä kassapöydän yli kun sanoin vain ”voisitteko mennä odottamaan tuonne jonon alkupäähän” kun hän oli tullut kärkkymään kassani eteen toisen asiakkaan taakse. Tämä ”sivistynyt” bisnesmiesherra alkoi huutamaan p*skasta asiakaspalvelusta, käski minua olla sössöttämättä ja huusi vielä että kehtasinkin _käskeä_ häntä menemään jonoon että asiakaspalvelijat palvelee, eivät käske. Minä vain tein niin kuin firmassa on tapana että ei tule myöhemmin väärinkäsityksiä kuka oli seuraava ja ettei kassalinjastoa tukita. Olen pari kertaa muiltakin asiakkailta saanut vihat niskaan kun olen pyytänyt jonottamaan siellä missä lukee ”jonota tässä”…
En jaksanut lukea.
Ei se mitään. Maailma on siitä kiva paikka että luettavaa riittää eteville ja vähemmän eteville lukijoille. On mm. kuvakirjoja joissa ei ole tekstiä juuri lainkaan. Näitä löytyy mm. kirjaston lastenosastolta, jolloin ei tarvitse kirjakauppaankaan kuluttaa rahojaan.
Joo, tl;dr
Luin koko jutun, oli aika turhaa lässytystä.
Yritin lukea, mutta oli niin sekava ja tylsä että jätin kesken
Lukemisen kannalta helpottaa, jos tekstistä karsii viittauksia itseensä ja ystäväänsä, niin asiasta tulee selkeämpi. Esimerkiksi vähän oman tarinani mukaisesti:
Rullaportaiden alapäässä pysähtelijöistä: parikin kertaa on tullut vastaan hitaasti liikkuva ihminen, joka pysähtyy paikalleen rullaportaista poistuttuaan. Takanatulijalle tulee tuossa tilanteessa tosi kova kiire väistää edessäolijaa tai sitten hän tahtomattaan taklaa edessäolijan. Ystävällistä olisi ainakin väistää askel sivuun, jos vauhtiajelun jälkeen huimaa päästä tai jotain muuta. Paras toki on käyttää hissiä, jolloin liikkuminen on turvallisempaa itselle ja muille.
Minäkin uuvuin kesken kaiken. On raskasta lukea pitkää tekstiä, jossa on hurjasti kielioppivirheitä. Myös turhaan käytetyt lainausmerkit häiritsivät lukemista.
Jahas! Kuden kappaleen teksti asiasta, jossa yksikin olisi hyvin riittänyt.
Jaksoin lukea ensimmäisen kappaleen. Tekstin jäsennys, mitä se on?
Lisäisin tuohon sekava ja tylsä vielä että kapulakielinen. Jossain sopimusteksteissä voi olla perusteltua kirjoittaa ”(myöhemmin: hlö)” . Tällaisissa teksteissä ei.
Kuvitelkaapas sitten tilanne, missä lihava ihminen pyrkimään ohitse. Ne katseet, tiuskaisut ja silmienpyörittelyt… Vaikka siitä alkuperäisestä välistä ei olisi laiha lapsikaan mahtunut ohitse , on aina lihavaa kohdeltava kuin rikollista.
huoh, olipa rasittavasti kirjoitettu teksti ja puoliakaan en ymmärtänyt.
”olen taas avannut sanaisen arkkuni”. Tarkoitat kai sanaisen roskasäiliön.