Kukkakaupan aaseja

Olen työskennellyt erään pienen kaupungin kukkakaupassa muutamia kuukausia. Tänä aikana asiakaspalvelu ja aasit ovat tulleet liiankin tutuiksi.

Olen työntekijänä alan ammattilainen (21v ja nuoremmankin näköinen), pomo (55v) taas perusti yrityksen ilman minkäänlaista kokemusta. Asiakkaat eivät voi millään ymmärtää että joku ”teini” vois osata enemmän kuin ”oikea aikuinen”..

A (vanhempi nainen): Tervepä terve. Mulla on tämmöinen orkidea kotona ja pitäs tietää mitä näin talven tullen teen kun ei enää kuki.

Minä: No.. (kerkesin aloittaa lauseen)

A: HEEIII EMÄNTÄÄÄÄ!!! Sun teinityttö täällä yrittää töykeästi pilata MINUN kasvini osaamattomilla neuvoillaan!!! Tule auttamaan!

Aasi kertoi pomolle asiansa samoin kuin minullekin, välillä mulkoillen ja pyöritellen silmiään minua kohden. Pomo lähti aika sutjakkaasti takahuoneeseen selitettyään ettei tiedä kasveista hölkäsen pöläystä. Hetken yritettyäni asiallisesti auttaa, aasi totesi rintojeni näyttävän mummonsa aikoinaan ompelemilta käsityöpussukoilta, tulee sitten vanhempana lehmän näköiseksi. Enää en tiennyt itkeäkö vai nauraa 😀 Vähän aikaa vängättyään alennuksia erinäisistä tuotteista nainen lähti ovet paukkuen ulos, haki autostaan kuulakärkikynän ja kirjoitti ovessa olevaan aukioloaikalappuun ”ETTE OLE TERVETULLEITA T. TYTÖNHUPAKKO!!!!!”

Ei oo sitä aasia enää näkynyt, huh.. 😀

Muut raivostuttavat tilanteet koskevat lähinnä samoja hauskoja sata kertaa päivässä-vitsejä, ”kanta-asiakkaita” ja lukemisen ymmärtämisen vaikeutta.. Ehkä joku päivä niistä lisää.